Reppu ja reissaaja

Tietotulvaa

Kirjoitustahtini on liian harva kaikelle reissulla vastaantulevalle. Viiden päivän aikana tapahtuu enemmän kuin kuukaudessa Suomessa. Pahoittelen, jos tekstit tuntuvat tönköiltä aktiviteettilistauksilta. On myös koitettava pitää bloggailut inhimillisissä mitoissa. Tasapainottelua.

Viime keskiviikkona jäätiin juhlaviin tunnelmiin ensimmäisen sukelluksen jäljiltä. Koh Taosta oltiin maistettu vasta ensimmäisiä puraisuja.

Torstaina sukellushommat jatkuivat aamupäivästä muutaman tekniikkaharjoituksen merkeissä, jonka jälkeen pääsimme toisen kerran ihailemaan Saireen riutan salaisuuksia. Touhu alkoi luonnistumaan mukavalla, rutinoituneemmalla otteella. Torstaina sukelsimme kahdeksaan metriin, suuremmat syvyydet jäisivät perjantain heiniksi. Suoritimme myös Open Water Diver-kurssin teoriakokeet, jotka onneksi olivat varsin helpot.

Sukelluspäivän uuvuttamina teki hyvää ojentaa jalkoja Sairee Beachin viimeisille auringonsäteille. Läiskimme lentopalloa auringonlaskuun ja painuimme ravintolan kautta takaisin hotellillemme toljottamaan Madventuresia ja valmistautumaan perjantain sukelluksille. Tiedossa olisi kaksi sukellusta veneeltä. Ensimmäinen kestäisi 30 minuuttia ja ulottuisi 18 metriin, eli kurssin maksimisyvyyteen. Toinen olisi 45-minuuttinen kierros noin 12 metrissä.

image

Perjantaiaamu otettiin vastaan rivakalla punnerrus- ja vatsalihassessiolla. Puolenpäivän aikoihin reippailimme Koh Tao Diversille. Otimme valmiiksi pakatut välineistömme matkaan ja loikkasimme pieneen long tail boatiin, joka vei meidät varsinaiselle veneellemme. Mukaan lähti myös hollantilainen, vedenalaiskuvaukseen erikoistunut kaveri. Tämän saisi sukellukselle mukaan 1000 bahtilla (n. 25 eurolla). Tartuin tilaisuuteen epäröimättä.

Varustauduimme veneellä ja loikkasimme jättihypyt turkoosiin Intian valtamereen. Laskeutuminen Shark Islandin 18 metriin tehtiin pohjaan kiinnitetyn köyden avulla. Pinnalta tämä näytti hurjalta, sillä näkyvyys oli vain muutaman metrin alaspäin. Hiljalleen tehty laskeutuminen paljasti aivan uuden maailman pohjaan päästyämme. Valoa ja väriä löytyi 18 metristä yllättävän paljon. Ohi puikkelehtivat kalat ja pohjan korallisto tuntuivat oikein hohtavan loistavia värityksiään.

Blue-Spotted Sting Ray

Blue-Spotted Sting Ray

Painetta 18 metrissä oli huimasti enemmän kuin aiemmilla sukelluksilla, mutta se ei menoa haitannut. Squeeze-ilmiöltä vältyttiin huolellisella paineentasauksella. Kokemus oli huikea, jotain aivan uutta. Merenelämää löytyi runsaasti pallokaloista rauskuihin ja upean värisiin koralleihin. Hyvin, hyvin meditatiivinen puoli tuntia.

Seuraava sukellus tehtiin tunnin auringonottotauon jälkeen toisella puolella pienen pientä Koh Taon saarta. Tälle keikalle mukaani tuli tilaamani hollantilaisvalokuvaaja.

We have to go deeper

We have to go deeper

Emme päässeet 22 eri sukellusspotista valitulla Three Rocksilla aivan suunnitteltuun 12 metriin. 9 metriä huikeissa maisemissa riitti kuitenkin mainiosti. Kirjava eläimistö ja valtavat vedenalaiset kalliot olivat vaikuttava näky.

IMG_8365

Onnistuneiden kahden sukelluksen jälkeen oli paluun aika. Kurssi oli suoritettu ja sukellusharrastuksen kipinä sytytetty. Eikä millään säälittävällä zipolla, vaan fukin napalmilla. Onneksi kurssisuoritus ajoittui matkamme alkuun, tiedä sitä vaikka Vietnamissa tai Malesiassa saisimme uusia mahdollisuuksia.

Juhlatunnelmaa jatkoimme myös illalla “kurssijuhlan” merkeissä. Saireen pohjoispäässä on saaren pääasiallinen yöelämäkeskittymä, joten veri veti sinne. Aloitimme iltaa Lotus Barissa. Musiikki potki, spottivalot välkkyivät viilentyvässä illassa, ja naiset olivat kauniita. Yksi asia ihmetytti Suomen kieltoviidakosta tullutta. Se oli rannalla pidettävä limbohaaste, missä alituksen jälkeen suoriutujalle tarjotaan ilmainen shotti. Varsin kuumottavan tästä teki se, että limbokeppi oli tulessa ja sitä kasteltiin kerosiinilla vähän väliä.

Tapasimme Lotuksessa Koh Tao Diversilla työharjoittelussa olevan Tonin, ja lähdimme hänen kanssaan tarkistamaan viereisen rantabaarin menoa. Ja sitähän riitti. Tosin vain kahteen yöllä, mikä yllätti. Vasta vähän aikaa sitten tullut laki määrää baarien myöhäisimmän sulkemisajan kahteen. Ainakin Koh Phangan on saanut toiminnalleen kuitenkin erityisluvan, millä jatkaa aukioloaikoja pidemmälle. Ymmärrettävää ottaen huomioon saaren bileiden vuosittaiset kuusinumeroiset kävijäluvut.

Lievästi väsynyt lauantai nujerrettiin auringonpalvonnalla. Hankimme sunnuntaille läheisestä matkatoimistosta joint ticketin Bangkokiin. Laivalla puolisentoista tuntia Chumphonin satamaan, mistä matka jatkuisi bussilla noin kahdeksan tuntia kohti pääkaupunkia.

Timon kanssa maisemapaikalla

Timon kanssa maisemapaikalla

Mae Haadin satamakaupunki on hullu paikka. 70-luvulla Koh Taon saaren löytäneet travellerit eivät selkeästi odottaneet tai toivoneet tämänkaltaista matkailijoiden määrän räjähtämistä. Kadut ovat juuri ja juuri auton levyisiä, eli niillähän sitten ajetaan autoilla. Infrastruktuuri on tätä hulinaa 20 vuotta jäljessä.

Pikavenekyyti taittui mukavasti laivan kattokannella ruskistuessa. Puolentoista tunnin jälkeen edessä häämötti Chumphon. Kaunis Chumphon. Chumphonin satama on hienoin satama, mitä olen ikipäivänä nähnyt, ja ehkäpä hienoin mitä ikinä tulen näkemään. Merestä kohoavien saarien välistä löytyy yksittäinen laituri keskeltä koskematonta hiekkarantaa. Ihmisiä satamassa on muutama kymmen, pari ravintolaa ja kahvilaa, ja yksi majoituspaikka.

20150125_114525_HDR

Istahdimme täyteen bussiin pienen lepotauon pidettyämme. Edessä pitkä matka. Ja eiköhän edestämme löytyneet ne tyypit. Ne helvetin tyypit, ketkä laskevat istuimen selkänojan häikäilemättä alas ilman mitään syytä. Japanilaiskaksikko nojaili mukavasti edessämme koko kirotun yhdeksän ja puoli tuntia, siinä missä Timo ja minä kyyhötimme polvet suussa. Itse en kehtaa tätä tehdä, edes pitkillä yölennoilla.

Ennen Bangkokia päädyimme kilometrien pituiseen ruuhkaan, syynä tietyö. Rankan matkustuspäivän päätteeksi tämä alkoi syödä miestä aika urakalla. Väsymys oli jäätävä ja mahalaukku valitteli tyhjyyttään. Ja japanilaiset nauttivat minun vähäisestä elintilasta.

Bussin saapuminen Bangkokiin viivästyi reilun tunnin. Emme olleet varanneet majoituksia etukäteen, mutta olimme vahvassa uskossa sellaisen löytymisestä maailmankuululta Khao San Roadilta. Bussiasema oli onneksi aivan tämän kaupungin sisällä olevan kaupungin vieressä. Muutaman hudin jälkeen majapaikka löytyi halvasta guest housesta My House. Kahden hengen huone kustantaa 11 euroa yö. Tähän sisältyy suihku, vessa, kaksi sänkyä, tuuletin ja Wi-Fi. Ei enempää, ei vähempää. Huone on kaukana viihtyisästä ja mukavasta, mutta se on katto pään päällä. Ja se riittää.

Kuluva maanantai on ollut vaiheikas ja hupaisa päivä. Aamulla löysimme kadulta rempseän tuktuk-kuskin, joka tarjosi kiertoajelua Bangkokin nähtävyyksissä vain 100 bahtilla, eli noin kahdella ja puolella eurolla. Vauhdikas kyyti suurkaupungin ruuhkassa johti ensin valtavan Buddha-patsaan luokse. Tämän jälkeen stoppasimme komealla 165 Buddha-patsaan temppelillä. Thaimaan kulttuuri kiehtoo aidosti yksityiskohtaisuudellaan ja mahtipontisuudellaan. Thai-temppeleissä on jotain taianomaista.

_CSC5540

Suamipojat ja patsas

Suamipojat ja patsas

_CSC5541~2

Seuraavaa paikkaa kuskimme mainosti kansainväliseksi vaatetehtaaksi. Astelimme sisään, ja saimme kimppuumme heti haukkamaiset myyntimiehet. Kyseessä oli vain yksi vaatetusliike muiden joukossa. Reppureissaajille alettiin kauppaamaan pukuja.

Meitä on kusetettu.

_CSC5542

Tuktuk-miehemme saikin tästä hyvästä ilmaisen bensalipukkeen. Kuten seuraavasta neljästä muustakin krääsälääväpysähdyksestä. Sympaattisen kuskimme mieliksi kävimme näissä liikkeissä höpisemässä ja lunastamassa jampalle bensarahat. Viimeisen temppelikäynnin jälkeen mies olisi kuskannut meitä myös “hierontaan”. Kieltäydyimme kohteliaasti ja otimme suunnan takaisin kohti Khao San Roadia.

_CSC5543~2

Bangkok on todella mielenkiintoinen suurkaupunki. Hyvin kaksijakoinen sellainen. Kaikkialla näkee ikivanhan kulttuurin sekoittumisen hektiseen kaupallisuuteen. Moderni/perinteinen, rauha/vilinä. Pyhyys/irstaus. Nuoria “seuralaistyttöjä” tulee vastaan joka kadulla, monesti keski-ikäisten vyölaukkumiesten kainaloissa. Seksikaupan epäilys iskee joka ikisen hierontapaikan nähdessä. Toisaalla pyhän hiljentymisen temppeleitä, toisinaan ping pong show´n mainostajia. Googlettakaa, mikäli termi ei ole tuttu.

_CSC5544

Bangkokissa on kaikkea. Aivan kaikkea. Kaupungista löytää kattavat shoppailumahdollisuudet niin halutessaan, mutta myös letkeitä rentoutumispaikkoja. Kulttuuria on nähtävillä monenmoista. Voit ilmoittautua esimerkiksi hieronta-, thairuuanlaitto-, tai thainyrkkeilykurssille. Viimeiselle aionkin huomenna osallistua.

Bangkok on paikka, jossa voisi viettää viikkoja. Harmillisesti, meillä on vain viisi päivää. Perjantaina lennämme täältä Laosin ikivanhaan, entiseen pääkaupunkiin Luang Prabangiin. On yritettävä haalia mahdollisimman paljon kaikesta, mitä Bangkokilla on matkaajalle tarjota.

Bangkok, miljoonien skootterien kaupunki

Bangkok, miljoonien skootterien kaupunki

Tällä hetkellä istun guest housimme ala-aulassa. Ihmisiä ympärillä on useampi kymmen, kerääntyneenä katsomaan elokuvaa Divergent – Outolintu valtavasta Samsungin taulutelevisiosta. Aulassa pyöritetään kolme elokuvaa päivittäin. Voisipa joku päivä vaikka istahtaa alas ja kuosiutua valtaisista viihdevajareista, joista olen kärsinyt jo muutaman päivän. Päivittäinen Netflix-harrastus jäi Suomeen melkein kolme viikkoa sitten. Ihmisen perustarpeita.

Hajotessanne pakkaseen, nauttikaa laatuviihteestä kun siihen pystytte.

Mikäli olet Instagramissa, käyttäjälläni santtutravel on tunnelmakuvia reissun päältä.

Verkko toimii helvetillisen huonosti joka paikassa, ja kuvien lisääminen blogiin vie joka herran kerta tunnista kahteen tuntia.

Kommentit

  • henkka

    Tuon Taon saaren yöelämä hiljeni ja sitä rajoitettiin aika paljon viime syksynä tapahtuneen britti pariskunnan henkirikoksen takia. Ja myöhemmin syksyllä yksi henkilö löytyi hukkuneena baarin uima-altaasta jatkojen aikaan.. joten se selittänee yöelämän hiljenemisen 2 aikaan. ja sitten kun olet ollut yli 2kk hammocissa eri saarilla, ni bangkok ja khao san rd tuntuu helvetiltä=D mutta hauskaa katsoa kun juntta tulee laittamaan jengin nukkumaan 2 jälkeen yöllä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*