Randevuu

Äänekoskelaiset jaksaa yrittää!

Kyllä Toini Niskaselle täytyy näyttää isoa peukkua. Äänekosken Grand Old Lady – Toini Niskanen jaksaa yrittää. Hän järjestänyt Tansaniaan paljon hyvää, paljon toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Jo 28 vuoden aikana on saatu muun muassa orpojen opiskelijoiden koti ja peltikattoja monen talon päälle, kummilasten toiminnassa on mukana noin 60 lasta, jotka ovat päässet jo koulupolulle, ja lisäksi paljon, paljon muuta – Tansaniassa ymmärretään.

Lions Liitto on myöntänyt Toini Niskaselle valtakunnallisen kunniamaininnan Toini Niskaselle 26.10. Kunniakirjaa oli ojentamassa myös äänekoskelainen Risto Tuulensuu.

Samaan aikaan myös Ky Niskanen viettää 65 – vuotis juhlaa. Ensin Esko oli johtajana ja nyt hänen poikansa Timo. Esko aloitti torin kulmalla ja siitä Säästopankin taloon. Seuraavana nykyisen Kukkakaupan paikalle ja siitä Alkon viereen. Koskikeskukseen muutto on viimeinen kaupan pitopaikka. 65 vuotta on ja matkaa on tullut noin viisisataa metriä. Lyhyet on muuttomatkat Äänekoskella.

 

Laukaassa saadaan aikaan toisenlaista, siellä uskotaan suomalaiseen iskelmään niin kovasti, että tulossa on kolmipäiväinen musiikki-ilottelu.

Äänekoskelainen Tuuli Piltonen, taiteilijanimeltään Tuuli Pauliina, voisi aloittaa festarikesän juuri Laukaassa, onhan hänen levyttämänsä laulu ”Let the years go by ” laukaalaisen Petri Tuunaisen osaksi säveltämä.

Kuva: Petri Tuunainen

Mukavaa kuuluu myös seudun jazz-harrastuksesta, Suolahdessa harrastetaan nuorisolähtöistä jazzia. Toiveena olisi kuulemma päästä sopimaan Keitele-jazzien kanssa sopivista aikatauluista. Toivottavasti se järjestyy, olisikohan se Keitele-jazzille yhtä uutta loikkaa, harrastus kasvaa.  Keitele Junior Jazz voisi olla aivan kansainvälisestikin oiva jazzinnostus.

Konginkankaalla on aina hyvä tunnelma. Nyt seillä yritetään saada Maneesi-toimintaa käyntiin. Komeat piirustukset odottavat pöydällä myönteistä päätöstä. Hevosurheilu kaipaa tämäntapaista urheilukeskusta, kyllä jo viime kesänä vietetyt Suviseurat näytti kuinka suuret juhlat osataan myös Konginkankaalla järjestää.

Kun talvi menee ohi niin saadaan Tärttämäki-silta avajaiskuntoon jo juhannukseksi. Sinne Tärttämäen huipulle pitäisi saada lepo- ja pysähdyspaikka turisteille. Sieltä näkisi Äänekosken komeat maisemat ja kaksi kehitystä eteenpäin vieneet sillat. Äänekosken luonto on vaikuttavaa.

Siinä on monensorttista yrittäjää, mutta Äänekoski on kasvava teollisuuspaikkakunta siksi se tarvitsee uusia yrittäjiä.

Kommentit (3 kpl)

  • Heikki Penttinen

    Tässä Ääneseudulta kuntaliitosmietteitä – ennen ja jälkeen kuntaliitoksen

    Äänekoski on nyt kantakaupunki, sen ympärillä ennen kuntaliitosta oli itsenäiset kunnat – Konginkangas – Suolahti – Sumiainen. Liitoksen jälkeen syntyi uusi Äänekoski, ensimmäisenä siihen liittyi tiukan äänestyksen tuloksena Konginkangas, puheenjohtajan ääni ratkaisi, siten poistettiin Konginkankaan itsenäisyyskunta rajakyltit, ja niin mitä sitten – liitoksen seurauksena kunta hetkeksi taintui lienee ja onneksi vain jonkin verran. Sitten liitettiin kantakaupunki Äänekoskeen Suolahti – Sumiainen, siinä niitä ennen ja jälkeen liitoksen suuria puita etenkin Sumiaisten perämetsistä kaadettiin, samoin hallinnollisia rakennuksia huonokuntoisiksi leimattiin ja lopulta tarpeettomina tarkastuksen jälkeen huonokuntoisina aika paljon suljettiin.

    Siinä niitä uuden ja vanhan kunnan pesuveden mukana syrjä kouluja katsottiin olevan liikaa, silti näin todettiin vaikka ei uuden kunnan väestö sen kummemmin, varsinkaan liitoksesta johtuen vähentynyt, vaan päinvastoin, jos jossain nurkkakulmalla kuolleisuus oli suhteellisuuden mukaan jonkinlaisissa mittakaavoissa, lapsia syntyi samoissa mittakaavoissa kuin ennenkin, ettei uuden kunnan laidoilta ilmeisesti olisi ollut joitain toimintoja tarvetta lakkauttaa, ei niin olisi pitänyt menetellä, ei vaikka monen tahon laskennallisena esimerkkinä silloin oli, ettei pieniä kyläkouluja sopinut suopein katsein seurailla, eikä siksi suosittu, ennen myytiin yksityiskäyttöön, samoin kunnallisia hoitolaitoksia ja terveystaloja lakkautettiin.

    Näin uusi kunta edelleen on käymistilassa, miten onkaan entisistä laitakunnista turhan paljon kunnallista toimintaa lakkautettu – siten hetken edettiin, eikä mennyt kauan kun saman suuntaista toimintaa, sellaista mitä ennen liitosta lakkautettu Äänekoskeen sulatettu, sanon sulattaen hävitetty ympäristö kunta ennen liitosta kuntalaisille tarjosi – nyt sellaista samaa palvelua on esiin tuomassa entistä enemmän yksityistoiminta.

    Mitä sitten laadullisesti yksityisyys nykylinja Äänekoski, mitä se laita-alueille monipuolisuuden suhteen kuntalaisille pidemmän päälle on tarjoamassa, sen aikanaan saamme tulla toteamaan.

    Heikki Penttinen, Äänekoski

  • Heikki Pentinen

    Tässä Ääneseudulta kuntaliitosmietteitä – ennen ja jälkeen kuntaliitoksen
    Äänekoski on nyt kantakaupunki, sen ympärillä ennen kuntaliitosta oli itsenäiset kunnat – Konginkangas – Suolahti – Sumiainen. Liitoksen jälkeen syntyi uusi Äänekoski, ensimmäisenä siihen liittyi tiukan äänestyksen tuloksena Konginkangas, puheenjohtajan ääni ratkaisi, siten poistettiin Konginkankaan itsenäisyyskunta rajakyltit, ja niin mitä sitten – liitoksen seurauksena kunta hetkeksi taintui lienee ja onneksi vain jonkin verran. Sitten liitettiin kantakaupunki Äänekoskeen Suolahti – Sumiainen, siinä niitä ennen ja jälkeen liitoksen suuria puita etenkin Sumiaisten perämetsistä kaadettiin, samoin hallinnollisia rakennuksia huonokuntoisiksi leimattiin ja lopulta tarpeettomina tarkastuksen jälkeen huonokuntoisina aika paljon suljettiin.
    *
    Siinä niitä uuden ja vanhan kunnan pesuveden mukana syrjä kouluja katsottiin olevan liikaa, silti näin todettiin vaikka ei uuden kunnan väestö sen kummemmin, varsinkaan liitoksesta johtuen vähentynyt, vaan päinvastoin, jos jossain nurkkakulmalla kuolleisuus oli suhteellisuuden mukaan jonkinlaisissa mittakaavoissa, lapsia syntyi samoissa mittakaavoissa kuin ennenkin, ettei uuden kunnan laidoilta ilmeisesti olisi ollut joitain toimintoja tarvetta lakkauttaa, ei niin olisi pitänyt menetellä, ei vaikka monen tahon laskennallisena esimerkkinä silloin oli, ettei pieniä kyläkouluja sopinut suopein katsein seurailla, eikä siksi suosittu, ennen myytiin yksityiskäyttöön, samoin kunnallisia hoitolaitoksia ja terveystaloja lakkautettiin.
    *
    Näin uusi kunta edelleen on käymistilassa, miten onkaan entisistä laitakunnista turhan paljon kunnallista toimintaa lakkautettu – siten hetken edettiin, eikä mennyt kauan kun saman suuntaista toimintaa, sellaista mitä ennen liitosta lakkautettu Äänekoskeen sulatettu, sanon sulattaen hävitetty ympäristö kunta ennen liitosta kuntalaisille tarjosi – nyt sellaista samaa palvelua on esiin tuomassa entistä enemmän yksityistoiminta.
    Mitä sitten laadullisesti yksityisyys nykylinja Äänekoski, mitä se laita-alueille monipuolisuuden suhteen kuntalaisille pidemmän päälle on tarjoamassa, sen aikanaan saamme tulla toteamaan. Näin edelleen todeten kuntaliitoksien jälkeen vuonna 2018
    Heikki Penttinen, Äänekoski

  • Raapija

    Äänekoski on hyvää vauhtia menossa suuntaan, joka onkin nimeltään Muuttuva Äänekoski Menossa Mukana. Kehitysvaihde on päällä ,metsäteollisuus keskittää toimintoja Äänekoskelle yhä enemmän ,no ei aivan kultalankaa tehdä ,mutta kuitenkin suuntaa jos toiseen nousee rakennuksia ja tiestö saa uudet reittinsä. Vanha Äänekoski katoaa pikku hiljaa näkyvistä. Kaupungin laita alueet tarvitsevat uudistumista ja kasvojen kohotusta sitä ei sovi unohtaa tässä rakennus hurmiossa. Päätöksen teon murros on myös alkanut. Päättäjät nuorentuvat ja asia yhteyksien digitaaliset muotokokonaisuudet tulevat näkyviin.Pikku kaupungista kansainväliseksi kaupungiksi on vielä matkaa sen vuoksi kannattaa vaihtoehdot katsoa ennen kuin katua liian myöhään.Kaikkien asukkaiden hyvinvointi ja tarpeiden huomioon ottaminen on kaikkien asia,niin päätösten tekijöiden kuin tavallisten taljaajien.yhdessä eteenpäin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*