Harry Potter fanclub – Viitasaaren osasto valmiina taistoon (Kuva: Seija Ruuska 2015)

Viitasaarelaispyöräilijöillä on kesäaikaan tasan kaksi suuntaa johon lähteä ajelemaan keskustan tuntumassa: nelostien vartta pohjoiseen tai etelään. Pohjoiseen voi mutkitella katsellen Kurkelan peltoja ja metsiköitä ja etelässä on aika pian Isoahon jälkeen upeaa järvimaisemaa jota ehtii hyvin ihailemaan pitkin sillan leveää kevyenliikenteenväylää. Maantiepyöräilijät ovat tunnetusti kovinkin nirsoa väkeä ajettavan alustan suhteen. Huono asfaltti reikineen on suunnatonta pahennusta aiheuttava. Joten ei mikään ihme että Hännilänsalmen kevyenliikenteenväylän kunto on useana kesänä aiheuttanut keskustelua. Leveähän se on ja asfaltiltaan kuin uusi.. mutta mutta!

Muutamalla lenkillä on ollut viipyyläisten keskuudessa puhetta murskepatjasta Hännilänsalmen kevyenliikenteenväylällä. Ajoradan paikkamateriaalista irtoaa pikkukiveä, joka sitten liikenteen ja tuulen voimasta kerääntyy pääasiassa pyöräijöiden ja kävelijöiden väylälle. Tämähän ei tietenkään tunnu mukavalle kovilla rengaspaineilla ajaville pyöräilijöille, joten kesän ajan harmitusta keränneenä asialle päätettiin tehdä itsekkin vihdoin jotain.

Loppupalaverin paikka – puhdasta tuli (Kuva: Seija Ruuska 2015)

Keskiviikkona 9.9. hieman ennen kuutta kokoontui lauma pyöräilijöitä Hännilänsalmen sillalle. Aseistuksena heillä oli nippu katuharjoja ja lehtipuhallin. Ja siinäpä ei nokka kauaa tuhissut kun baana oli kirkas. Lehtipuhallin oli hoitanut käytännössä koko homman ennenkuin kaikki harjahenkilöt ehtivät paikalle, joten enää jäi jäljelle pienet paikkailut ja loppuillan lenkin suunnittelu. Urakan päälle ajeltiin siis vielä leppoisa Soliskylän lenkki ja paikallisella huoltoasemalla kalorit tasaavat pullakahvit.