Porthanin jalanjäljillä

Oletko puolalaista ruhtinassukua?

Olivatko esi-isäsi hämäläisiä eränkävijöitä vai savolaisia uudisrakentajia, vai jotain ihan muuta?

Viitasaari Dna-projektissa on tällä hetkellä yli sata testitulosta, joiden perusteella voidaan jo saada alustavaa tietoa siitä, mistä varhaiset viitasaarelaiset tulivat. 80 % testatuista miehistä kuuluu itäiseen perimään. Näiden mammutinmetsästäjien jälkeläisten tuloreitti Suomeen on kulkenut Siperian halki. (Tätä N – haploa esiintyy mm. Siperian jakuuttien ja Mongolian burjaattien isälinjoissa, Koillis-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.) Tämä miesryhmä voidaan jakaa geneettisten mutaatioiden perusteella kolmeen eri klusteriin, jotka suuruusjärjestyksessä ovat tässä: Savolaiset, karjalaiset ja hämäläiset.

Juva – Joroinen. Savon Eden ja viitasaarelaisten syntysija?

Viitasaarelaisjuurisista miehistä 45% kuuluu savolaisperimään. Merkille pantavaa on, että tämän mieslinjan alkukoti juontuu hyvin pitkälle Juva – Joroinen alueelle. Sieltä ovat lähtöisin suurin osa tämän miesklaanin esi-isistä. Tähän savolaisklusteriin kuuluu tällä tietoa mm. Kumpulainen-, Kinnunen-, Pasanen-, Toikkanen-, Huuskonen-, Kahelin- ja Hämäläinen -suvut. Lähtöajaksi voidaan arvioida historiakirjojen valossa 1500-luvun puoliväliä. Karjalaisklaania edustaa projektissa tällä hetkellä 19,5 % miehistä, ja hämäläisiä 15.2 %.

Savolaisklaaneja

Keskeisiä tutkittavia sukuja tällä hetkellä ovat Kumpulaiset ja Kinnuset. Kumpulaisilta on tulossa sukukirja ja tietoja päivitetään tämän päivän tiedon valossa. Uutta tietoa Iisalmen Kumpulaisten ja Viitasaaren Kumpulaisten mahdollisesta yhteisestä esi-isästä on jo saatu. Dna-testien tulokset viittaavat siihen, että yhteistä esi-isää ei löytyisi viimeisen 24. polven sisällä. Juvan Anders Cumbula s. 1486 ei siis olisi tämän tiedon valossa Viitasaaren Kumpulaisten esi-isä. Tiedot täsmentyvät, hiljalleen, kun lisää tuloksia saadaan.

Kinnusten sukulinjat ovat tunnetusti monipolviset. Heidän lähtökotinaan pidetään Maaningan Tavinsalmea, josta suku olisi levinnyt mm. Olef Kinnuisen mukana Viitasaaren alueelle. Myytyään Kustaa Vaasalle kartanonsa, Olef Kinnunen olisi ollut tullessaan jo vauras mies. Hänen katsottu perustaneen tiloja niin Ilmolahdelle, Kivijärvelle kuin Kinnulaankin. Kinnusista on testitulosten perusteella kuitenkin erottumassa kahta eri klaania, joista vain toisen lähtökohta on Maaningassa. Toisen tuloreitti Suomeen on enemmän läntinen, haploryhmän vahva esiintymä löytyy mm. nykyisen Puolan alueelta ja sen haploryhmä on R1a1a. Näitä R1a1a klaanin mieslinjoja on erottumassa projektissa nyt useita.

Matthias Strannius

Tuorein R1a1a – linjaa edustava viitasaarelaisten esi-isä on Matthias Strannius (1660-1735). Viitasaaren kappalainen ja Ison vihan aikainen luottopappi. Hänen mieslinjaisen jälkeläisen ensimmäiset tulokset tulivat eilen ja siitä alkaen onkin ollut vipinää. Harvoin on tarjolla niinkin hyvää dokumenttia 350 vuotta sitten eläneestä henkilöstä, kuin tässä tapauksessa. Viitasaaren seurakunnan hallussa on kappalaisen muotokuva. Tuo tumma hiuksinen, suurilla surumielisillä mantelisilmillä varustettu kirkonpalvelija ei etnisiltä piirteiltään näytä kovin suomalaiselta. Tuloksia odotellessa olinkin jo valmis mielessäni sulkemaan pois kaksi suurinta suomalaista haploryhmää; Skandinaavisen viikinkien jälkeläiset sekä Mammutinmetsästäjien klaanin.

Matthias Stranniuksen sukujuurista tiedetään kirjallisten lähteiden valossa vain vähän. Hänen isänsä Cnut Andersson toimi sotilasvirkamiehenä Hämeen linnan ympärille vasta perustetussa kaupungissa. Cnut Andersson mainitaan eri yhteyksissä sekä profossina, kivalterina että porvarina. Kotoisin hänen sanotaan olevan Janakkalan pitäjästä ja Monikkalan kylästä. Perheestä tiedetään nimeltä äiti Carin, äidinisä Michel, hänen isänsä Bertil ja veli Påwel. Carinin siskon mieskin on tiedossa. Kotina toimi Rantalan talo Vanajaveden rannalla, jossa myös Matthias oli usein käymässä. Näiltä reissuilta on jäänyt merkintöjä Hämeenlinnan tuomiokirjoihinkin. Rantalan talo myytiin kauppakirjalla, joka on päivätty 11.6.1726 , ostajana mainitaan Adam Simonsson, joka saattoi olla Matthiaksen serkku. Tässä vaiheessa kappalainen oli tehnyt jo mittavan työn Viitasaaren erämaapitäjän sielunpaimena ja oli itsekin jo ikääntynyt mies.

Mitä testi kertoo?

Matthiaksen syntyperään tuli siis dnatestin myötä uutta tietoa. R1a1a haploryhmää esiintyy Suomessa jonkin verran. Lähinnä sen tihentymä lienee Pohjanmaalla. Joidenkin veikkauksien mukaan perimä olisi voinut siirtyä sinne esimerkiksi Vitaaliveljien mukana. Stranius ei kuitenkaan kuulu tähän ryhmään. Hänet erottaa jo Y-DNA12 paneelissa DYS385a markkeri, joka on Straniuksella 10 (-15). Tämä ennustaa lähes 100 % varmuudella snippiä L260+. Näin ollen tulosta päästään vertaamaan tuon alaklaanin jälkeläisiin.

On kiehtovaa miettiä kappalaisen syntyperää.Tulos viittaa vahvasti nykyisen Puolan ja Liettuan suuntaan. Tarkasteluajankohtana voisi pitää 1500-lukua jolloin alue oli preussilaista kuningaskuntaa. Dna antaa viittauksia Krakovan suuntaan, joka oli itse asiassa tuohon aikaan kuningaskunnan pääkaupunki. Myös Bessarabiasta ja Przemoczesta löytyy toistaiseksi ainoat geneettiset osumat.  Mystinen snippi L260+ vihjaa sukulaisuuteen ruhtinassukujen kanssa. Kiovan prinssin Igor II Olgovichin, joka kuoli vuonna 1146, jälkeläisiltä on voitu erottaa tuo samainen mutaatio. Hänet muuten julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Ja jos oikein antaa mielikuvituksen lähteä lentoon, voi etsiä muutamia kuvia Romanovin jälkeläisistä, joille nuo ruskeat suuret silmät ovat oikein tunnusmerkki. Mutaation syntyajankohta on tosin paljon kauempana, joten varsinaista lähisukulaisuutta ei välttämättä jalosukuisiin löydy. Yhteinen esi-isä heidän kanssaan on kuitenkin totta.

Mutaatio paikallistaakin sukupuun linjan tiettyyn Euroopan osaan, josta on hyvä lähteä etsimään lisää. Syitä siirtymiseen kohti Pohjolaa voi löytää Puolan ja Vähä – Puolan tilanteesta. Maa toimi uskonpuhdistuksen väkivaltaisena näyttämönä, ja levottomuudet kärjistyivät 1560-luvulla. Toisaalta Hansakaupan merkitys on ollut vielä 1400 – luvulla Itämerta ympäröivien maiden välillä suuri, joten tuloaika pohjoiseen voi ajoittua hyvinkin myös sinne. Oli niin tai näin, joka tapauksessa Matthias Stranniuksen keski-eurooppalainen verenperintö virtaa aika monen viitasaarelaisen suonissa!

Stranius-suvun tutkimukset jatkuvat. Samalla jännitetään jo seuraavaa. Viitasaaren kirkkoherran Benedictus Canuti Cuneliuksen (1622 – 1690) tulokset saapuvat aivan näinä päivinä. Veikkaan vahvasti itään menevää sukuperimää, mitä Sinä veikkaat?

Kommentit

  • Mika Lokkila

    Todella mielenkiintoista luettavaa. Sain eilen pikkuserkultani sukututkimustietoja ja olen molempien sekä Straniuksen että Cuneliuksen jälkeläisiä. Jään innolla odottamaan asiasta lisää.

  • Anne-Margit

    Hei Mika, ja kiitos kommentistasi! Olisitko yhteydessä minuun suoraan, olisi mukava vaihtaa ajatuksia yhteisistä sukujuurista. Myös minulla sekä Cunelius että Stranius, molemmat esivanhemmissa :)

    viitasaaridna (at) gmail.com

  • Eeva STRANIUS-Herrewyn

    Hei Anne -Margit!
    Nykyisin Kanadassa asuva tyttäreni mirka-Maarit stranius lähetti minulle tänne keski-ranskan vuoristoon nuo mielenkiintoiset tiedot,jotka koskevat mm.Stranius-suvun isi-isiä.
    Mitäköhän linjaa minä itse nyt sitten olisin, kun isäni oli Kivijärvellä v.1906 syntynyt Onni Taavetti Stranius, jonka isä oli Taavetti Stranius ja äiti Viitasaarelta kotoisin ollut josefiina Raatikainen. Joskohan minun linjassani olisi suomalaisena esi-isänä vain Matthias Strannius ,vai olisinko minäkin myös Cuneliuksenkin jälkeläisiä ?
    Parhain terveisin Eeva

  • Anne-Margit

    Hei Eeva! Kiitos viestistäsi, haluaisin ehdottomasti selvittää tuon linjan Mathiakseen. Olisitko ystävällinen ja laittaisit minulle syntymäaikatietoja tuosta Taavetista, jos vaan on mahdollista? Mikä tahansa muu lisätieto olisi myös arvokas., esim. kylä / talo jossa voisi olla syntynyt tai asunut. Sähköpostini on viitasaaridna ( at ) gmail.com

    Terveisin Anne

  • Anne Lepistö

    Hei, olen Eevan sisaren Elvin s. Stranius tytär. Äidilläni ja Eevalla on siis sama isä eli tuo mainittu v. 1906 syntynyt Onni Taavetti Stranius. Onnin isän virallinen nimi oli David Stranius. syntynyt 30.12.1876 Kivijärvellä ja kuollut 10.12.1934,haudattu Kivijärven vanhalle hautausmaalle. Suku on ilmeisesti asunut Kallio nimisessä talossa Kivijärvellä ( Harjulan kylä ??) Näyttäisi siltä että Davidin isän nimi oli Israel Stranius syntynyt 12.3.1845.
    Kiitos Eevalle vinkistä tästä mielenkiintoisesta sukututkimuksesta,
    tiedän valitettavasti äitini Straniuksen puoleisesta suvusta vain vähän. Terveisin, Anne Varsinais-Suomesta

  • Anne-Margit

    Hei Anne, kiitos tiedoista. Sain polun rakennettua kappalaiseen asti myös teidän osaltanne. Hienoa juttu. Jos haluat lisätietoja niin laitatko sähköpostia. Koitin etsiä sinun yhteystietojasi, mutta en löytänyt. Olemme Elvin kanssa 7. serkut.

    Viestitellen,

    Anne-Margit

  • Irma Nykänen

    Minunkin isänpuoleiseen sukuun tulee pastori, hänen pojan tyttärensä Sophia Stranius s.9.4.1748 naitiin Kivijärvellä Kankaan talon emännäksi. Sophia on isovaarini äidin isoäiti.
    Isovaarin suvussa ja kai sitten isänkin suvussa uskotaan olevan toinenkin keskieurooppalainen esi-isä majuri Martin Schöneman, joka värväytyi Ruotsin armeijaan Puolassa 1655.
    Kummasti vain yllätyksiä löytyy tavaviksenkin sukupuusta.

  • Eeva STRANIUS-Herrewyn

    Hei molemmat Annet!
    Kiva Anne Elvin tytär, kun sinuakin alkoi kiinnostaa tuo sukututkimus.Ja hyvä, että tiedossasi on enemmänkin asioita isäni sukutausta kuin minulla..ja mukavaa,kun tutkimus osaltamme etenee jonkin verran.Tiedämme nyt “mistä suunnasta tuulee”.Taidan olla itsekin Anne-Margitin 7.serkku?Olen siis ilmeisesti tuon Matthias Straniuksen sukua…, joten serkkujen määrä voi lisääntyä tutkimuksen edetessä.
    En ole voinut olla s-postiyhteydessä kanssanne,koska minun s-posti ei toimi ( koneessa vikaa, on hankittava uusi PC).Siksi otan taas yhteyttä tämän blogin kautta.Haluan vielä lisätä tuohon Annen viestin sisältöön sen, että isäni ja siis Anne Lepistön isoisän Onni Taavetti Straniuksen kertoman mukaan muistaakseni hän oli jossain vaiheessa asunut siellä Keihärinkoskella, jossa oli suurtila Simola.Ehkä hän asui siellä yhdellä tilasta lohkotulla maalla 1900-luvun alkupuolella.Hän puhui Keihärinkoskesta ,ja usein kertoi järven rannasta ja kalastamisesta ,ja halusi tulla haudatuksikin Kivijärvelle ihan järven rannan hiekkamaahan!Tämä toive ei kuitenkaan toteutunut.
    Osallistun siihen adn-tutkimukseen kunhan ehdin.
    Parhain talvisin terveisin Eeva Ranskasta

  • Markku Turpeinen

    Strannius-nimen kohdalla tulee esiin Kivijärvi-assosiaatio. Isäni suku, Sukunimi Turpeinen on alun perin Kannakselta, Kustaa Vaasan verokalenterin mukaan. Tästä appiukkoni, prof. ja sukututkija YS Koskimies oli varma. Välivaiheet ovat epäselvät, mutta oma isänpuoleinen sukujuureni on kotoisin suoraa linjaa Silppolan tilata Kivijärveltä. Sukuselvitykseni lopahtaa Sylvester Turpeiseen, joka oli naimisissa Kaisa Ranjuksen kanssa 1700- ja 1800 luvun vaiheessa. Heidän poikansa oli Henrik Sylvestersson Turpeinen (s. 1820). Ranjus nimi on epätavallinen Kivijärvellä ja vanhin polvi puhuukin Ranniuksesta tai Stranniuksesta. Löytyykö porukan tietokannoista selvitystä tälle. Olen dosentti Helsingin yliopistosta (lastentautioppi) ja sukututkimuksessa täysi noviisi. Terveisin Markku Turpeinen

  • Anne-Margit Stranius

    Kiitos Eeva ja Markku viesteistänne. Hienoa jos innostuit Eeva DNA-tutkimuksesta, meillä on tällä hetkellä Viitasaari DNA projektissa 310 testattua henkilöä, joiden juuret tavalla tai toisella kietoutuu alueelle. Mieslinjaisiin tuloksiin pääsee tutustumaan täällä https://www.familytreedna.com/public/viitasaariDNA/default.aspx?section=yresults

    Markku, laitoin sähkpostia Sinulle. Minulta löytyy tuo Silvester Heikinpoika Turpeinen Kivijärveltä ja luulen että myös sukujuonto kappalainen Matthias Stranniukseen sitä kautta.

    Mukavaa Joulunaikaa kaikille!

  • Raija Stranius

    Minun mummoni on Kivijärveltä Impi Hämäläinen os.Stranius, vaikka hautakivessä lukee Pranjus(Kivijärven hautausmaa). Syntynyt 14.8.1898 ja kuollut 8.12.1970. Mielen kiintoista olisi saada sukututkimus:)

  • Taina

    Hei! Onpa mielenkiintoinen blogi. Isoisoisäni oli Cunelius, kunnes suomensi nimensä. Mistä suvun lähtökohdista saisi lisää tietoa?

    • Anne-Margit Stranius

      Hei Taina,

      voisitko ottaa yhteyttä emaililla, niin voidaan tutkia miten linjasi menevät noihin sukuihin. Lue myös viimeisin blogini herroista maalatuista muotokuvista! Email osoite löytyy http://www.stranius.fi

      t Anne-Margit

  • Eerik Yrjölä

    Hei,

    haen paraikaa Brita Stina (Brita Christina) Lepistölle s. 24.6.1855 k. 1.3.1921 vanhempia.

    Brita Stina avioitui Fredrik Kallioisen s. 24.11.184 k. 21.1.1907 kanssa 12.7.1885.

    Kallioiset liittyvät puolisoni sukuun.

    • Anne-Margit Stranius

      Hei Eerik

      ikävä kyllä, minulta ei löydy tietoja tuosta Brita Stina Lepistöstä.

      T Anne-Margit

  • Hannu Liimatainen

    Hei

    Onko Matiaksen haplo jo selvinnyt, kun muissa yhteyksissä tarjotaan N.*
    Itselläni on tuo R1a1a ja yhteys kiinnostaa.

    • Anne-Margit Stranius

      Hei Hannu

      Straniuksia on testattu tällä hetkellä jo viidestä eri linjasta, ja kolmella heillä on ehjä kirkonkirjajuonto Mathias Stranniukseen. Kaksi I1 haploista onkin Mathiaksen pojantyttären aviottoman pojan Isarael Straniuksen perillisiä. Kaksi suoraan Mathiaksesta polveutuvaa osoittautui N haploiseksi ja siinä alaklaani CTS1737+, yksi on tuo R1a1a haploinen, alaklaani L260+. Tällä hetkellä ei siis voida varmuudella tietää, mikä on kappalaisen alkuperä. Onko hän puolalaista juurta vai itäisempi Pre Savokarjala.

      t Anne-Margit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*