Itä-Suomessa vaikuttava, laadukkaana profiloitunut tavarataloketju Carlson, on monelle tuttu kauppapaikka. Oy Carlson on yhtiön nettisivujen mukaan vuonna 1859 perustettu vähittäis- ja tukkukaupan yritys. Pääpaikka eli yhtiön konttori on Kuopiossa. Lisäksi myymälöitä löytyy Joensuusta, Kuopiosta ja Mikkelistä sekä rautakauppoja näiden paikkakuntien lisäksi pääkaupunkiseudulta.
Carlson Oy:n perusti aikoinaan Porissa syntynyt Johan Henrik (John) Carlson. Tarkastellaanpa hieman tätä Carlsonien sukua, kuka oli tuo tavarataloketjun perustaja ja mistä tämä suku tuli.
Johan Adolf Carlson 1784 – 1855, Tukholma. Suomen sukuhaaran aloittaja
Johan Adolf Carlsonista löytyy vain vähän arkistotietoa. Euroopan arkistoportaalista löytyy ainakin alkuperäinen kirje, jolla Johan Adolf Carlson on kutsuttu Linneaseuran jäseneksi vuonna 1832. Tästä voidaan päätellä luontainen kiinnostus kasvi- ja eläintieteeseen, ja ehkä alan harrastuneisuuskin lakimiehen töiden ohella. Carl von Linné, vuoteen 1757 Linnaeus, (1707–1778) oli kasvitieteilijä ja lääkäri. Hänet tunnetaan parhaiten luonnontieteilijänä, joka loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille. Hänen kiinnostuksensa luonnontieteitä kohtaan oli herännyt jo kotona, sillä hänen isänsä harrasti puutarhan hoitoa ja harvinaisten kasvien keräämistä. Linné jatkoi muiden tehtäviensä ohella luonnontieteiden tutkimista koko elämänsä ajan. Hän oli perustamassa vuonna 1739 Ruotsin tiedeakatemiaa ja hän oli myös sen ensimmäinen esimies. Johan Adolfin veljenpojasta Fredrik Ferdinandista tuli myös Ruotsin tiedeakatemian 18. jäsen omana aikanaan.
Vaikka lähteitä on vähän, niin Ruotsin Valtionarkistosta näyttäisi löytyvän Johan Adolfin äidin Catharina Charlotta Barkmanin os. Falkenberg,[1] perunkirjoitusluettelot vuodelta 1788. C.C Falkenberg af Trysktorpin oli vapaaherrasukua Lohjan Kirkniemestä. Catharina isän äiti oli Maria Christina Bonde. Luettelot olisivat mielenkiintoista luettavaa, mutta ne eivät ole juuri nyt tutkijan käsillä. Joka tapauksessa Johan Adolf Carlson aloittaa Suomen perhehaaran Svenska Släkt -kalenterin[2] mukaan, joka on laadittu jo 1889, ollen siis lähes aikalaistensa laatima. Porin sukuhaaran lähipolvissa, käytännössä jo seuraavassa, toistuu jo Ruotsista tutuksi tulleet etunimet, kuten Fredrik, Johan, Ernst, Gustaf ja puhuttelunimenä Gösta (Georg). Samoin ammattiasema ja sääty periytyy identtisenä, kuten tuon ajan yhteiskunnassa kuuluikin. Porin haarassa esiintyy lakimiehiä ja tullivirkailijoita samoin kuten Tukholmaan jääneessä haarassa.
Karl Johan Carlson s. 19.5.1817-18.7.1873, Tukholma
Ruotsin ja Norjan Konsuli Porissa
Suvun Suomen sukuhaaran ns. kanta-isä. Carl Johan Carlsonin tarina on kiinnostava. Henkilöhistoriallinen, kirjallinen tausta alkaa muutosta Suomeen. Hän on tullut Poriin naineena miehenä. Puoliso Anna Charlotta Theodora Oldenburg on syntyisin myös Ruotsista, Tukholmasta. Heidät vihittiin Tukholmassa heinäkuun 10. päivänä 1851, Karlin ollessa 34 – vuotias ja Annan 25 v. Yhteyksiä Poriin on ollut suvulla jo ehkä aiemminkin, koska kastetuista löytyy jo 1789 alkaen Maria Beata Carlsonin ja kauppias Isaac Appelbergin lapsia. Lasten nimet noudattavat samaa linjaa kuin Carlsonin suvun myöhemmät lapset. Nimistössä 1700 – luvun puolella esiintyy mm. Ernst ja Johan. Pariskunta muuttaa melko pian vihkimisen jälkeen Tukholmasta Poriin, koska ensimmäinen poika Johan Henrik syntyy jo 27.5.1852 Porissa. Muuttokirjoista pikaisella haulla en löytänyt kuitenkaan, katsoin vuodet 1851 ja 1852.
Porissa Karl Johan toimii Ruotsin ja Norjan yhteisen unionin konsulina. Ruotsi-Norja oli Ruotsin ja Norjan välille vuosiksi 1814–1905 muodostettu personaaliunioni, jossa mailla oli muun muassa yhteinen kuningas. Unionin ainoa maarajanaapuri oli Venäjän keisarikunta. Unioni lakkautettiin vuonna 1905.
Porissa konsulin perheeseen syntyy seitsemän lasta, vuosina 1852–1867. Vanhimmasta pojasta, Johan Henrikistä s. 1852, tulee myöhemmin kauppias ja hän perustaa mm Juuantehtaan, sekä myöhemmin vaikuttavaksi kasvavan tavarataloketjun, Carlson Oy:n Itä-Suomeen. Puolison Johan Henrik nappaa Käkisalmelaisesta tyttärestä, ja sitä kautta heidän sukunsa linkittyy monella tapaa suomalaisiin pappissukuihin. Nuorin poika Gösta Filip s.1867, aloittaa sotilasuran. Muita lapsia Tekla, s. 1657, Hilda s. 1860, Axel s. 1863, Ernst 1865 ja Ingeborg s. 1866.
Karl Johan Carlsonin myöhemmät vaiheet jäänevät historian hämäriin. Luultavasti konsulin viran hoitaminen edellyttää jatkuvaa matkustamista Ruotsin, Norja ja Suomen välillä. Lapsia syntyy kuitenkin lähes vuosittain, joten kotonakin on oltu. Jotain kuitenkin tapahtuu, koska 27.5.1870 puoliso Anna Charlotta Theodora Oldenburg hakee kuulutuksia uuteen avioliittoon. Nuorin lapsista eli Gösta, on vasta kolmevuotias. Suurperheen äiti on seitsemän lapsensa kanssa jäänyt yhtäkkiä ilman huolenpitoa. Kirkonkirjat eivät kerro mitä on tapahtunut liitolle, mutta sen ne kertovat, että vihittäessä uuteen avioliittoon elokuun 8 päivänä 1870, vihkipappi kirjaa vihkitoimituksen yhteydessä kirjaan tapahtumien outouden. Merkinnäksi syntyy: ” omituisesti eronnut rouva Anna Charlotta Theodora Oldenburg”. Uutta puolisoa edustaa Bror August Xenofon Björn Oldenburg s. 1826. Hän oli kotoisin Norra Rådasta Värmlandista, ja kantoi valmiiksi samaa sukunimeä kuin puolisonsa Anna. Mahdollinen sukuyhteys on tutkimatta.
B.A.X.B Oldenburg osoittautuu hienoksi mieheksi. Hänen vanhempansa ovat majuri Johan Oldenburg ja Ulrika Mynzell. Hän on valmistunut oikeustieteellisestä ja auskultoinut Turun hovioikeudessa. Tuomarintutkinto hänelle myönnettiin 10.12.1850 ja tämän jälkeen suurempi kameraalitutkinto 13.12.1853. Naimakauppa ei siis ollut hylätyksi tulleelle Annalle lainkaan huono. Etenkin, kun uusi puoliso suosiollisesti ottaa ja adoptoi kaikki isättömiksi jääneet seitsemän lasta laillisesti itselleen. Nimeä hän ei kuitenkaan suostu siirtämään ja vaan kaikki lapset jäävät biologisen isänsä sukunimelle, Carlsoneiksi.[3] Tästä löytyy Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjasta v. 1870-1874 erillinen maininta. Koko perhe asui tuolloin Porin kaupungin toisessa manttaalissa, numerossa 56. Perheeseen syntyi vielä yksi yhteinen lapsi, poika nimeltään Isidor Hjalmar. Hän muuttaa Yhdysvaltoihin, mutta kuolee lopulta Suomessa.
Porin kaupunkiseurakunta, rippikirjan sivu 1870-1874.
Bror Oldenburg teki näyttävän uran virkamieshallinnossa. Hän aloitti Päätullijohtokunnan ylimääräisenä kanslistina 1848, vakinaistui vuonna 1851. Hän toimi Eckerön tullinhoitajana, päätullijohtokunnan sihteerinä, Porin tullinhoitajana ja vuodesta 1881 Helsingissä samassa tehtävässä. Hän kuolee vuonna 1891 Helsingissä, 6 vuotta vaimonsa Anna Charlottan jälkeen. Heidät on haudattu yhteiseen hautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Tarina on vertaansa vailla. Nuori, arvostetussa asemassa oleva 7 lapsen äiti jää täysin selittämättömästi yksin. Konsuli on kadonnut, eikä ehkä kukaan tiedä minne. Apuun rientää samaa sukuniemeä kantava, samana vuonna, mutta toisella puolella Ruotsia syntynyt tuomarismies. Hän ottaa siipiensä alle rouvan lapsineen. Adoptoi lapset ja kasvattaa heistä menestyviä liikemiehiä. Osan lapsista ollessa vielä alaikäisiä, perhe muuttaa Helsinkiin.
Porin kaupunkiseurakunnan kuolleiden luetteloon ilmestyy 18.7.1873 merkintä. Kuolleet: Karl Johan Carlson, Ruotsin ja Norjan konsuli, kuollut 18.7.1873. Haudattu Ruotsissa.
John (Johan Henrik) Carlson s. 27.5.1851 – 1906. Kauppias, Kuopio
John Carlson syntyi 1851 Porissa, Ruotsin ja Norjan konsulin Karl Johan Carlsonin vanhimpana poikana. Muita saman perheen lapsia olivat mm. Ingeborg Carlson, tuleva Tenholassa sijaistevan Bruncronan kartanon emäntä sekä Gösta, josta tuli Kjällmansonin kauppahuoneen toimitusjohtaja myöhemmin. John lähtee savoon kauppiasuralle ja menee aluksi myymälänhoitajaksi Juuantehtaan valimon rautakauppaan ja kohoaa nopeasti. Siellä hän ymmärtää, että uuniluukut, silitysraudat ja muut tuotteet tarvitsivat myyntikanavan ja perustaa niille myymälän Kuopioon. Yhtiö vaihtaa nimeään uuden omistajansa myötä Carlson Oy:ksi. Kuopiolaisen Carlsonin tavaratalon historia juontaa juurensa näin Juuantehtaan valimoon. Samalla tuotevalikoima laajenee rautatavarasta kulutustavaroihin ja alkaa hiljalleen profiloitua laadukkaiden tuontitavaroiden kauppahuoneeksi. Carlson – tavarataloketjusta kasvaa näin ripeästi suuri suomalainen perheyritys ja laatutavaratalo Itä-Suomen eräpitäjien asukkaille.
Kehityksestä saa hyvän kuvan silmäilemällä Carlson Oy:n lehti-ilmoituksia vuosilta 1879 – 1881 . Kauppahuone on vakituinen ilmoittaja Sanomalehti Tapiossa. Ilmoituksen toistavat samaa kaavaa, koko tabloidin sivun mitalta pitkän huiskeita ilmoituksia, ja firman nimi muistetaan mainita lähes joka rivillä. 1880-luvun Kuopiossa tuskin oltiin totuttu hummereihin, ”peeroneihin”, hanhenmaksaan tai Amerikan loheen. Valikoimissa oli myös Töölön sinappia, englantilaista ”Borcester-kastiketta”, japanilaista soyaa sekä Malaga-viiniä litran puolen litran ja vartin pulloissa. Löytyypä sieltä vielä ”viinejä useita eri laatuja, punssia ja konjakkia Monopole.” Viimeisenä mainitaan Ruotsin kuiva leipä eli ”näckebröd”. Carlson tavarataloketju onkin pystynyt pitämään laatutavaratalomaineensa, olemalla edelleenkin ikään kuin ”Savon Stockmann”.
”Römsramsin (Strömsdal) raatakaapassa, Kaalssoni ite tiällä”. Näin kerrotaan Carlson Oy;n verkkosivuilla rautakaupan hoitajan John Carlsonin pikkupojan usein vastanneen puhelimeen, siihen aikaan kun telefooni oli vielä uusi ja jännittävä keksintö.
Sanomalehti Tapio 20.07.1881 no 57, Sanomalehti Tapio 08.11.1879 no 89
Gösta Filip Carlson 19.6.1867 – 24.11.1919. Sotakomissaari, Helsinki
Gösta oli Anna Charlottan uusperheen nuorin lapsi, joka adoptoitiin. Hän seuraa kasvatti-isänsä jalanjälkiä, ja lähtee Helsingin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä.[4] Valmistuttuaan hän toimii Senaatin talousosaston kopistina, sotakomissaarin kanslistina ja Oldenburgin jalanjäljissä myös tullihallituksen ylimääräisenä kamarikirjurina vuosina 1902 – 1903.[5] Vuodesta 1903 aukeaa ovi Kjällmanson & Co:n palvelukseen, sen osaomistajaksi ja vielä myöhemmin Kauppahuoneen toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän kuolee 24.11.1919.
Suomen Sotakomissaarin virkamiehet vuosina 1880-1903. Gösta Filip Carlson toinen alhaalta oikealla.[6]
Joidenkin lähteiden mukaan[7] Göstan elämänvaiheisiin näyttäisi yllättäin kuuluvan piipahdus Asikkalassa. Tieto on peräisin Genealogia Sursilliaanasta ja sen pohjalta tutkija Lauri Kiviniemeltä. Sikäli, että tieto pitää paikkaansa, niin ainakin kirkonkirjoissa todellakin löytyy alla oleva merkintä. Genealogia Sursilliaanahan on papiston omista merkinnöistä alun perin alkanut kirkonkirjoja täydentävä sukukirja, joka sisältää myös tietoa, joka jää kirkonkirjojen ulkopuolelle. Siinä selostettiin henkilöiden yleisiä elämänvaiheita, avioliitot, lapset, hautakirjoitukset, sekä erikoiset tapahtumat. Papeilla oli usein hyvä käsitys lehtolapsien alkuperästä ja se kirjoitettiin muistiin muualle kuin virallisiin lähteisiin. Lähteenä sitä ei kuitenkaan pidetä kovin luotettavana.
Jos Gösta on Asikkalassa käynyt ja tieto pitää paikkansa, kirkonkirjoista löytyy asialle kyllä vahvistus: 6.12.1894 syntyy Asikkalassa äpärälapsi Martta, jonka äiti on nimeltään Amanda Sungvist. Hän on Anianpellon kartanon piika. Kummeina toimii itsellinen Aleksanteri Peltonen ja vaimonsa Adolfiina Kustaantytär. Martta muuttaa myöhemmin Helsinkiin ja elää aikuiselämänsä siellä.
Ester Kjällmanson 7.8.1878 – 11.3.1945. Kauppiaan tytär, Helsinki
Gösta Filip Carlson vihittiin 28.10.1899 kauppiaantyttären Ester Kjällmansonin kanssa Helsingissä. Esterin vanhemmat olivat Otto Elias Kjällmanson s. 4.8.1847 sekä Helena Gustafva s. 21.8.1848. Kjällmansoneilla oli Helsingissä mittavaa liiketoimintaa sisustustavaroiden parissa. Kauppahuoneessa myytiin ja valmistettiin kankaita, mattoja, huonekaluja, seinätekstiilejä sekä pukukankaita. Kauppahuone sijaitsi keskeisellä paikalla Helsingissä ja sen sisustus oli edustava.
Kjällmansonin Teollisuus-Kauppa, sisäkuva. Helsingin kaupungin museo
Kjällmansoneilla oli myös iso asuinkiinteistö Kruunuhaassa, Kirkkokatu 9:ssä. Kirkkokatu 9:ssä kerrotaan syttyneen vuonna 1909 laajamittainen tulipalo. Helsingin kaupungin kunnallishallintokertomus tietää kertoa, että vuonna 1909 kaupungissa syttyi kolme laajaa asuinkiinteistöpaloa, joissa osassa sammutustöissä oli ollut kaupungin vapaaehtoinen palokunta. Kjällmansonin talon syttyminen tapahtui ehkäpä juuri tulipalopakkasten takia 3.1.1909. Kjällmansonin talon palo oli määritelty erittäin huomattavaksi ylistulipaloksi.
Ester Kjällmanson ja Gösta Filip Carlson saavat ainakin kolme yhteistä lasta, joista yksi on poika Lars Otto Carlson s. 1905. Tyttäriä ainakin Asta s. 1901 ja Anna-Blondina s. 1903. Gösta kuolee 24.11.1919 ja Ester vihitään uudelleen Torsten Carl Teodor Neoviuksen kanssa 6.1.1916. Uusi puoliso on Polyteknillisen korkeakoulun konepiirustuksen opettaja, mutta toimii päätyökseen Teollisuus-Palon tarkastajana. Heille syntyy ainakin yksi yhteinen poika, Harry 22.8.1922.
Torsten Carl Teodor Neovius syntyi 17.1.1880 Pietarissa[8] vanhaan Neoviuksien pappissukuun. Vanhemmat olivat eversti Carl Fredrik Neovius ja Hulda Tulander. Hän valmistui Viipurin lyseosta ylioppilaaksi vuonna 1900 ja polyteknillisestä insinööriksi vuonna 1905. Liekö Kjällmansonin kiinteistön suurpalolla ollut jotain tekemistä asiassa, että Teollisuus-Palon tarkastajana toiminut Neovius liittyy myöhemmin perheeseen?
Lähteitä:
[1] http://www.elisanet.fi/samladeskrifter/pdc703ab1.html
[2] Svenska Släktkalender 1889, Gustaf Elgenstierna. s. 237, 238, 239
[3] Porin kaupunkiseurakunta, rippikirja 1870 – 1874
[4] https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=21935
[5] https://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_121.htm
[6] https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19591002:6
[7] http://kaikki.nettihotelli.net/taival/dat1213.htm
[8]https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=26418
