Omalla nimellä, suoralla tiellä

Jyväskylän länsimetro rakennettava

Työssäkäyntialueet eivät ole maassamme pienentymässä. Kyliltä on päästävä töihin ja sujuvasti työpäivän päätteeksi kotiin. Työmatkat voidaan monissa tehtävissä hyödyntää ja tulevaisuudessa laskea yhä paremmin myös työajaksi. Palautuakin pitää. Ehkä kirjaa lukien, toinen torkut ottaen.

Ja toki meitä haastaa ilmastonmuutos. Vuosikymmeniksi eteenpäin on nähtävissä, että yhä enemmän liikennettä on suunniteltava yhteiseen kulkemiseen. Sitähän se julkinen liikenne on.

Keski-Suomea on ajateltava näistä kahdesta näkökulmasta. Sujuvan arjen ja työn sekä luonnon.

Olemme vaativa alue, kun meitä ei helposti puolusteta muista maakunnista. Erityisesti tie- ja rataverkko vaatii kansallista otetta ja valtiollista tahtotilaa. Maakuntien kilpalaulannassa Keski-Suomi jää usein yksin.

Ja jos päätökset tapahtuvat vain vallassa olevien viisaudella, monenlaisia intressejä nähdään. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi rehellisesti, mikä tuntuu hänen tyylinsä ja luonteensa olevan, että tulevina vuosina painopiste on kolmessa suunnassa: Turun rata, itärata, päärata. Keski-Suomi päättyy aina näissä kaavailuissa Tampereelle.

Meidän on maakuntana luotava maan vahvin koneisto varmistamaan, että tie- ja rataverkosta päätökset ovat kansallisia tai mahdollisimman parlamentaarisia. Ei yksittäinen ministeri tai kansanedustaja todennäköisesti edes tiedä niitä vaativia erityisolosuhteita, jotka seudullamme ovat. Mahdollisuuksista puhumattakaan!

Tarvitsemme maakuntaan vahvan yhteisen tahtotilan, jonka on oltava laajempi viesti kuin nopea pääsy etelään.

Tarvitsemme Jyväskylän länsimetron eli rataverkon kehittämisessä on saatava eteenpäin ja maakunnan tahtotilaan radan sähköistys Keuruulta Jyväskylään. Ja seisake Keskussairaalalle. Samalla työ-, matkailu- ja opiskelualue laajenee. Petäjävedeltä Jyväskylän yliopistolle olisi lyhyempi matka kuin monella etelän yliopiston opiskelijalla Viitasaaren suurmiehen, H. G. Porthanin mukaan nimetylle Helsingin yliopiston päärakennukselle Etelä-Suomen opiskelija-asuntoalueista. Ja tulisivatko turistit, kotimaiset ja ulkomaiset, lähteneeksi vieläkin useammin Jyväskylästä keskisuomalaisten talonpoikien rakentamaan, Unescon maailmanperintökohteeseen, Petäjäveden Vanhaan kirkkoon?

Sähköt ja seisakkeet. Ihmiset ja ympäristö. Työ ja hyvinvointi. Jyväskylän länsimetro.

 

Kommentit

  • Timo Määttä

    Hyvää tekstiä, -tästä käytännön tekoihin!
    “Tarvitsemme maakuntaan vahvan yhteisen tahtotilan, jonka on oltava laajempi viesti kuin nopea pääsy etelään…
    Petäjävedeltä Jyväskylän yliopistolle olisi lyhyempi matka kuin monella etelän yliopiston opiskelijalla Viitasaaren suurmiehen, H. G. Porthanin mukaan nimetylle Helsingin yliopiston päärakennukselle Etelä-Suomen opiskelija-asuntoalueista.”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*