Muikkuvaakunan mailta

Kyllä maalla(kin) on mukavaa

Lapsena pelattiin koronapeliä ja oli mukavaa, nyt on pelattu samannimisen keljun viruksen pelossa reilu vuosi. On koettu nousuja ja laskuja, aaltoja ja aallonpohjia, yhden maakunnan eristäminen, rajoituksia ja suosituksia, päättäjien ja asiantuntijoiden jälkiviisasta kritisointia liian kireästä, liian löysästä, liian hitaasta, liian nopeasta reagoinnista ja laaja kirjo muita asiaan liittyviä tai liittymättömiä ilmiöitä. Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija on tuumannut viisaasti: ”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus…Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…”

Ikävintä on ollut muualla asuvien lasten, lapsenlasten ja ystävien välttely, mutta muuten me maalla ja maalaiskaupungeissa asuvat, varsinkin hyväkuntoiset eläkeläiset, olemme selvinneet aika vähin henkisin ja fyysisin vaurioin tähän saakka. Nyt tunnelin päässä häämöttää pieni valopiste, kun aprillikuun puoliväliin mennessä täällä Viitasaarella jo joka kolmas kansalainen on päässyt piikitettäväksi. Tosin sitäkin jotkut piikittelevät turhaksi, onhan korona heille vain pikku flunssa, joita tulee ja menee. Viime kevät oli täälläkin kyllä ankeahko, kun ei päästy kirjastoon, uimahalliin, keilaamaan eikä kuntosalille ja konsertit ynnä muut esitykset oli peruttu, mutta silloin kuten nytkin ulkona oli hyvin tilaa kaikille. Viralliset ja villit lähiluontokohteet olivat suuressa suosiossa. Lukuisa määrä ennen käymättömiä luonnonsuojelualueita ja muita retkipaikkoja tuli tutuiksi. Onneksi niitä täällä vielä riittää ruuhkasuomalaistenkin tarpeisiin ja kotikaupunki on viime aikoina panostanut niihin kiitettävästi.

Kesällä sulkuja purettiin ja monia harrastuksia päästiin jatkamaan vahvat ja vähemmän vahvat suositukset huomioiden ja meille tuttua maalaisjärkeä käyttäen. Virus on pysynyt hyvin aloillaan ja tämän vuoden puolella tartuntoja on täällä todettu vain kaksi tähän mennessä. Toivotaan koronamokomalle kuihtumista ja mahdollisimman pikaista, silti varovaista paluuta normaalioloihin. Mukavaa olisi maalaiskaupungista päästä välillä käymään kaupunkikaupungissakin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*