Meri Lumela

Onnellisuus kasvaa hyvinvointivaltiossa

Suomi todettiin toistamiseen maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n onnellisuustutkimuksessa, jossa eri maissa asuvat vastaajat arvioivat tyytyväisyyttään tämänhetkiseen elämäänsä. Maiden välisen vertailun lisäksi raportissa pohditaan onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten bruttokansantuotetta, terveiden elinvuosien odotetta, kansalaisten vapautta ja sosiaalista tukea.

Tulos kertoo osaltaan suomalaisten luottamuksesta toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Vaikka epäkohtia on ja parannettavaa löytyy, ei tyytymättömyys ole vallitseva ilmapiiri. Lukijapalstoilla ja sosiaalisessa mediassa näkee usein kiitoksia onnistuneesta sairaalakäynnistä tai kehuja lapsen opettajan ymmärtäväisyydestä. Hukkunut lompakko palautetaan infotiskille ja liukastunut autetaan hoitoon.

Välittämisen ja luottamuksen kulttuuri ei ole syntynyt itsestään. Se on syntynyt määrätietoisista valinnoista rakentaa kaikista, varsinkin yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä, huolta pitävä yhteiskunta. Sen pohjana on yhtenäisten perusteiden mukaan maksettava sosiaaliturva sekä monien organisaatioiden ja vapaaehtoisten toiminta kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Parannettavaakin silti on. Lääkärille tai poliisille ei tarvitse maksaa lahjuksia, mutta Suomessakin on vaikeammin havaittavaa rakenteellista    korruptiota. Vaikka palkkaerot ovat muuten pysyneet kohtuullisina, miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Varallisuus keskittyy iäkkäämmille eivätkä nuoremmat sukupolvet voi enää odottaa samanlaista vaurastumista. Ammatit ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti eivätkä kaikki pysy mukana. Liian moni lapsiperhe ja eläkeläinen elää köyhyysrajan alapuolella ja liian moni nuori syrjäytyy.

Hyvinvointivaltion avaimet ovat meidän omissa asenteissamme. Yksilön oikeuksien ja vastuun korostaminen on vahvistanut liikaakin ajatusta ihmisestä oman onnensa seppänä. Yksilön menestyminen on kuitenkin aina myös yhteiskunnan ansiota: maksuttoman koulutuksen, hyvän terveydenhoidon, tasa-arvon, turvallisuuden, ystäväpiirin ja joskus myös sattuman.

Verotus toimii silloin, kun se koetaan oikeudenmukaiseksi ja kun tiedetään, mitä sen avulla saadaan. Progressiivinen tuloverotus on Suomessa laajalti hyväksytty. Kulutusverotuksen painopistettä tulee suunnata ympäristölle haitalliseen kuluttamiseen ja ympäristölle haitallisista yritystuista tulee luopua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vanhenevaa väestörakennetta voidaan tasapainottaa helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostaminen luo pohjaa tänne muuttavien ihmisten mielekkäälle elämälle ja täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Köyhyyttä voidaan torjua ja työllisten määrää lisätä ottamalla käyttöön perustulo, joka mahdollistaa tarttumisen epävarmaankin työsuhteeseen tai yrittämiseen ilman pelkoa koko sosiaaliturvan menettämisestä.

Hyvinvointivaltion ylläpitämiseen tarvitsemme solidaarista asennetta, ihmisiä kannustavaa politiikkaa ja oikeanlaista lainsäädäntöä. On tärkeää tunnistaa hyvät asiat ja onnistumiset sekä tehdä yhdessä työtä epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi. Näin me suomalaiset voimme asua maailman onnellisimmassa maassa tulevaisuudessakin

Kommentit

  • Epätietoinen Iisalmesta

    Ovatko nämä blogit maksettuja vai miten niitä nyt osuu samasta puolueesta jope useampia samalle päivälle?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*