Suomea rakennetaan kestävästi ainoastaan yhteistyöllä. Maaseudun ja kaupunkien etujen vastakkainasettelu on tarpeetonta voimavarojen hukkaamista. Suomi ei ole vain kaupunkeja ja maaseutua, vaan myös erilaisia kaupunkiseutuja, kaupunkien läheistä maaseutua, maaseudun ydinalueita ja myös harvaan asuttuja alueita. Näiden kaikkien alueiden välinen vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö mahdollistavat parhaan mahdollisen aluekehityksen harvaan asutussa, mutta pinta-alaltaan laajassa maassamme. 

Maaseudun ja sen asukkaiden hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen etu. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeään rooliin noussut peltojen ja metsien merkitys hiilen sitomisessa. Lisäksi maaseudulla tuotetaan suomalaiselle yhteiskunnalle elintärkeitä raaka-aineita, kuten puuta ja ruokaa. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden ylläpitäminen on epävakaassa maailmassa noussut taas merkittäväksi osaksi turvallisuuspolitiikkaa.

Toisaalta kaupungistuminen on tosiasia, väestö keskittyy alueellisesti ja kaupungit laajenevat. Kaupungistumisen tueksi tarvitsemme vahvaa kaupunkipolitiikkaa, jossa otetaan huomioon sekä kehityksen tuomat haasteet että kestävän kasvun mahdollisuudet.

Keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kysymys luonnonvarojemme kestävästä käytöstä ovat asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia asuinpaikasta riippumatta. Tarvitsemmekin yhtä lailla tulevaisuutta rohkeasti sekä vastuullisesti ennakoivaa kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa, joilla molemmilla vaikutamme yhteiskunnan kehitykseen.

Vihreä aluepolitiikka tukee kehitystä kestävästi. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, toimivat yhteydet, alueita vahvistava elinkeinopolitiikka ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja ovat keskeisiä tavoitteita maaseudun alueiden kehittämisessä. Talouspolitiikan keinoin voidaan luoda parempia edellytyksiä alkutuotannolle ja muille maaseudun kestäville elinkeinoille, esimerkiksi uusiutuvan energian ja luonnonmukaisen lähiruuan kasvattamiselle tai luonto- ja maaseutumatkailun edistämiselle. Digitalisaation ja teknologian kehittyminen taas mahdollistaa uudenlaisten paikasta riippumattomien palvelujen ja työpaikkojen syntymisen.

Suomen luonto metsineen ja vesistöineen on itsessään korvaamattoman arvokas ja sillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Perinteiset kulttuurimaisemat ovat puolestaan tärkeä osa kulttuuriperintöämme. Luonnonvarojen kestävä käyttö, huolenpito yhteisestä ympäristöstämme ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hyvinvoinnin edellytys niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.