Sadassa vuodessa Jyväskylä on kasvanut pikkukaupungista yhdeksi Suomen kasvukeskuksista. Tänä päivänä Jyväskylä on paitsi perinteinen ja erittäin suosittu koulutuksen ja osaamisen kaupunki, niin myös yksi maamme vetovoimaisimmista kaupungeista. Näin esimerkiksi silloin, kun kysytään ihmisten muuttohalukkuutta tai mitataan sitä työtä, jota olemme täällä tehneet yrittämisen ja yritysmyönteisyyden edistämiseksi.

Jyväskylän saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet ovat keskeinen tavoite kaupungin edunvalvonnassa. Laadukas peruskoulutus, toisen asteen koulutuspaikat ja monialainen korkeakoulutus ovat meille vahvuuksia, joiden voimavaroista ja uudistumisesta on pidettävä huolta. Koulutus ja monipuolinen tutkimustyö luovat pohjaa uusille suomalaisille innovaatiolle. Jyväskylästä valmistuu eri alojen osaajia, jotka vastaavat koko maanlaajuisesti työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Hyvä kehitys ja kasvu eivät synny itsestään. Vetovoiman luominen ja pitovoiman vahvistaminen vaativat uutta ja ennakkoluulotonta ajattelua, innovatiivista kaupunkisuunnittelua ja myös rohkeutta uudistaa ja uudistua. Reunaehtoja tai kannustimia monimuotoiselle kaupunkipolitiikalle asettavat niin ilmastonmuutos, työn murros ja asukkaiden ikärakenteen muutokset kuin myös kaupunkilaisten osallisuuden vahvistaminen ja digitalisaation mukanaan tuomat ajasta ja paikasta riippumattomat uudet mahdollisuudet.

Jyväskylässä kaupunkisuunnittelu on ollut kunnianhimoista, tavoitteena korkealaatuinen arkkitehtuuri, viihtyisä vihreä elinympäristö ja monipuoliset asumisen vaihtoehdot. Vahva kulttuurielämä, uudet palvelukonseptit ja turvallinen liikkuminen luovat ja tuovat meille uutta elinvoimaa – lisää asukkaita, yrityksiä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Tulevaisuuteen rohkeasti katsovan kaupunkisuunnittelun tuloksena Jyväskylään tehtiin aikoinaan Suomen parhaaksi arvioitu kävelykatu, Lutakon tehdasalueesta rakennettiin uusi ja moderni kaupunginosa ja Kankaan alueesta on hyvää vauhtia tulossa aivan uudenlainen työtä, asumista ja vapaa-aikaa yhdistävä asuinalue.

Jyväskylää pitää edelleen kehittää rohkeasti. Asukkaiden näkemykset, osallistuminen ja kiinnostus kehittämistyöhön ovat tärkeitä asioita, kun tavoitteenamme on vastata kestävällä tavalla muuttuviin tarpeisiin.  Uudet kokeilut kuntalaisten ja eri sidosryhmien välisestä yhteistyöstä auttavat muuttamaan vanhoja käytänteitä ja uudistamaan perinteisiä suunnittelutapoja. Uudenlainen avoin toimintatapa on luotu esimerkiksi nyt meneillään olevassa Jyväskylän Sydän –projektissa, jossa kuntalaiset on otettu mukaan keskusteluun taidelaitosten ja kulttuuritoimintojen kokonaissuunnitelmasta. Toivottavasti tämän suunnitelman kautta löydämme pian ratkaisun myös kauan kaivatun musiikkisalin toteuttamiseksi.

Kaupunkimme kasvaa kestävästi yhdessä tehden ja uutta oppien. Kehitetään vetovoimaista ja viihtyisää Jyväskylää hyvässä yhteistyössä, jalat maassa ja katse rohkeasti tulevaisuudessa.