Meri Lumela

Huolenpito lasten ja perheiden hyvinvoinnista on sijoitus tulevaisuuteen

Väestön hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet koko Suomessa. Erot alkavat näkyä usein jo elämän varhaisina vuosina. Erityistä huolta herättää se, että myös meillä Suomessa huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Avun ja tuen saaminen saattaa olla vaikeaa ja arjen pienet vaikeudet ennättävät kasvaa suuriksi ja vaikeasti ratkaistaviksi ongelmiksi.

Lapsiperheköyhyys on vakava ja kasvava ongelma. Pitkään jatkuneet taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa kielteisesti vanhempien jaksamiseen, lasten terveyteen, koulunkäyntiin ja oppimiseen ja siten koko perheen hyvinvointiin. Köyhyys ja osattomuuden tunne voivat aiheuttaa lapselle myös häpeää ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Mm. sosiaaliturvaa uudistamalla on turvattava perheille riittävä toimeentulo, asuminen sekä turvallinen asuinympäristö.

Lisäksi tilanteen korjaamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikea-aikaista apua ja toimivaa moniammatillista yhteistyötä. Lapsen ja nuoren kasvulle ovat tärkeitä hyvät ihmissuhteet ja onnistumisen kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai erilaisissa harrastuksissa. Hyvä itsetunto ja -luottamus syntyvät rohkeudesta yrittää, kyvystä sietää epäonnistumista ja halusta oppia uutta. Myönteistä kehitystä tuetaan kannustamalla ja johdonmukaisella ohjauksella.

Lapsuudessa luodaan perusta koko elämän mittaiselle hyvinvoinnille. Tehokkain ja vaikuttavin keino ehkäistä syrjäytymistä on taata kaikille lapsille parhaat mahdolliset kasvun ja oppimisen edellytykset. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan vahvempaa varhaista puuttumista. Vielä 1980-luvulla terveydenhoitajat tekivät kotikäyntejä vauvaperheen luokse ja lapsiperhe sai tarvittaessa kodinhoitajan auttamaan ja neuvomaan kotitöissä. Apu otettiin poikkeuksetta vastaan ja samalla lähes huomaamatta siirtyi valtavasti käytännön tietoa vanhemmille niin lasten kasvatuksesta, huolenpidosta kuin kodinhoidostakin.

Perheiden kotipalvelua on jälleen lisätty viime vuosina. Kunnissa, joissa lapsiperheiden kotipalvelut on otettu käyttöön ja varhaista tukea on tarjolla riittävästi, on saavutettu hyviä tuloksia ja mm. huostaanotot ovat selvästi vähentyneet. Laadukkaalla ja hyvin resursoidulla neuvolatyöllä sekä perheiden tueksi tarkoitetulla palveluohjauksella ehkäistään hyvinvointierojen syntymistä ja tuetaan jokaisen lapsen yhdenvertaista oikeutta turvalliseen ja hyvään kasvuun.

Tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttää kodin, varhaiskasvatuksen, koulun, työelämän ja vapaa-ajan ympäristöjen toimintaedellytysten turvaamista. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistutaan, kun lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Tärkeää on myös pitää päiväkoti- ja opetusryhmien koko sellaisena, että aikuisella on riittävästi aikaa tukea ja auttaa jokaista lasta.

Varhaiskasvatukseen, opetukseen ja lapsiperheiden palveluihin suunnatut voimavarat ovat koko yhteiskunnan näkökulmasta tuottava sijoitus tulevaisuuteen.

 

 

Kommentit

  • Susanna

    Olen aivan samaa mieltä kanssasi!Tällaisia kirjoituksia tarvitaan lisää. Lapsiperheitä pitäisi tukea enemmän, kotipalvelua lisätä, kaikille taata mahdollisuus päivähoitoon ja koulussa huomioida lasten erityistarpeet niin jotta oppiminen sujuisi mahdollisimman helposti. Myöskään suuret ryhmät eivät ole hyväksi, koska silloin opettaja ei pysty huomioimaan/auttamaan lasta tarpeeksi. Ja vanhemmat joilla ei ole tukiverkostoja takanaan esim. isovanhempia, tuttavaperheitä, pitäisi heillekin löytää jostain keino viedä lapset yhdeksi yöksi hoitoon jotta voisivat käydä harrastuksissa, jotta jaksavat arkea. Tämä on hankalaa jos minkäänlaista tukiverkostoa ei ole esim. sukulaisten puolelta.

  • Risto Rönnberg

    Erinomaista että on herätty tukemaan pienten lasten perheitä. Nyt koulussa ja sosiaalitoimessa työskentelemme liian monen lapsen kanssa – pienten lasten, joiden perhetilanne on täysin sekaisin. Se kuluttaa voimavaroja koska apu tulee niin myöhään. Puhumattakaan niistä kaikista pettymyksen ja turvattomuuden kokemuksista joita lapsi on jo kohdannut.

  • Mauno Kuusela

    Hyvä kirjoitus. Se sisältää ajatuksen ns. ”ennalta ehkäisystä”, jonka oikein ymmärtäminen ei ole itsestään selvyys.
    Olemme tottuneet ”korjaavaan sosiaalipolitiikkaan”, johon myös pääosa rahoituksesta kohdentuu, vaikka ennalta ehkäisy on tuloksellisempaa ja pitkällä jaksolla myös halvempaa. Miten, Meri, vastaat tähän haasteeseen?

  • Meri Lumela

    Vahvistetaan neuvoloiden toimintaa (äitiys-, lastenneuvolat) ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Turvataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytykset. Puretaan päällekkäiset ja rinnakkaiset palvelut ja päätetään mallista, jossa palveluohjaus tapahtuu keskitetysti, eikä perheen, lapsen tai nuoren oleteta osaavan etsiä itselleen sopivaa palvelua. Siilot pois ja aidosti yhteinen toimintakulttuuri. Tiedän, että helpommin kirjoitettu, kuin tehty, mutta ei mahdotonta, jos yhdessä niin päätetään.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*