Mehtä Pena

Pilasiko turvetutanto suon?

Omistuksessani on  suoalue josta on nostettu turvetta 30 vuotta. Olen laskeskellut että  siitä  on kenties jyrsitty turvetta  n. 5- 7 metrin paksuudelta.  Kuutioita on lähtenyt miljoonia kuutioita. En osaa laskea kuinka paljon siitä on lähtenyt lämpöenergiaa.  Nyt turvetuotanto on loppu. Ennen turpeennostoa suolla kasvoi vain suopursua ja ja sammalta. Parhaina kesinä jonkun verran kylläkin lakkoja. Vapo lopetti turpeennoston n 10 vuotta sitten. Minulle jäi käsiin vallalla olevan käsityksen mukaan ikuisiksi ajoiksi tuhottu alue joka vain pilaisi maiseman  ja jossa eläimetkään eivät viihtyisi.

Mutta totuus näyttää minusta aivan toiselta. Muutamassa vuodessa suurelle osalle alueesta on syntynyt hyvän näköinen metsikön alku. Hyvälaatuisia männyn, hieskoivun ja rauduskoivun taimia. Näyttää että syntyy täystiheä sekametsikkö. Olen jo aloittanut raivaustyön ojanvarsilta jossa puut ovat jo 3-4 metriä korkeita. En oikein ymmärrä kaikilta osin vihreiden tai muiden innokkaiden luonnonsuojelijoiden kovaa vastustusta turvetuotantoa vastaan. Tulisivat katsomaan tätä ennen tuottamatonta aletta. Minusta tämä näyttäisi hyvin luonnolliselta ja hyvin vihreältä. Siellä näkyy viihtyvän eläimetkin. Teeriä on erikoisen paljon, mutta olenpa tavannut riekkojakin, puhumattakaan jäniksistä, ja hirvistä joita en kuitenkaan taimikkooni kaipaa.

Istutin  yhteen nurkkaukseen muutaman  sata tervalepän tainta. Minulla oli ajatus että kun ne kasvavat nopeasti niin varaanpahan siitä itselleni arkkulaudat. Mutta kaksi kertaa on pakkanen palelluttanut tervalepän taimeni. Taitaa joutua tyytymään koivuarkkuun. Mänty ja koivu ei näytä kesäkuun pakkasistakaan välittävän.

 

 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64827-ville-niinisto-riiteli-suomen-soista-maksetaan-mieluummin-venajalle

 

 

Kommentit

  • Petri Kuntsi

    Hyvä esimerkki suoalueen jatkokäytöstä on Rantsilan Kurunneva. 400 hehtaarin turvealueesta osa on otettu maatalouskäyttöö, osa metsitetty jne.. mutta 50 hehtaarin alue otettiin virkistyskäyttöön. Eli lintuvesistön ympärille on rakennettu retkeilyreitistöä, laavuja, turvekammeja ja tietenkin lintutorni. Ja onpahan alueella Rantsilan akkakerhon ylläpitämä turvesavisauna jota saa vuokrattua käyttöönsä. Muistaakseni tuollakin alueella käy vuosittain tuhansia ihmisiä retkeilemässä. Itsekkin kävin siellä geokätköjen perässä ja totesin saman kuin Mehtä-Penakin. Turvetuotannon päättyessä aluetta ei ole todellakaan menetetty. Mahdollisuudet ovat moninaiset!

  • mehtä-pena

    Tuo kuulostaa järkevältä ja Rantsilan akkain innoittamana minullakin on turvekammi jossa pari kertaa kesässä tulee kylvettyä. Olispa kiva joskus vierailla siellä Rantsilan suolla. Juuri tuommoiset monipuoliset jälkikäytöt on mielekkäitä, Olen vaan huomannut että usein kokonainen satojen hehtaarien suo pannaan lintuvesistöksi joka palvelee vain pientä osaa ihmisistä eli lintubongareita. Itse olen vähän yksipuolisesti “talouismetsämies” mutta ymmärrä kyllä virkistyskäytönkin arvon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*