Mehtä Pena

Kaunis on kuolla ….

Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin, puoltaan nouse syntymämaatas,
Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo!
Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret!
Väistymys mielestä pois! Pelvosta tunnetta ei.
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon,
Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.
Sanat Viktor Rydberg   Sävel  Jean Sibelius
Edellä oleva Ateenalaisten laulu on minulle eräs tutuimmista lauluista. Vieläkin sen sanat löytyvät muistilokeroista, mutta ennenkaikkea tunnelma kun kansakoulussa ekaluokasta lähtien tätä laulua suurella innostusella laulettiin. Arvelen että kenties opetushallitus jatkosodan jälkeen sisällytti sen tarkoituksella kansakoulun laulukirjoihin isänmaallisten laulujen osioon. Ehkäpä kouluja kehoitettiin pitämään tätä laulua erikoisesti esillä maanpuolustushengen kohottamiseksi. Myöhemmin en ole juuri kuullut tätä sota ihannoivaa laulua esitettävän, mutta se lienee ollut pitkään Kadettikoulun kunniamarssi.
Laulun sanoma upposi hyvin nuoren <10> vuotiaan pojan mielessä. Halu sankaritekoihin heräsi ilman minkäänlaista epäilystä tai kritiikkiä. Ainoa pelko minulla oli että jos uusi sota ei pian sytykään, eikä tilaisuutta sotatöihin näinollen tarjoutuisikaan. Kaikeksi onneksi sotaa ei tullut. Rauha on säilynyt noin 70 vuotta.
Mutta entäpä jos levottomuudet maamme sisällä tai rajoilla olisivat taas alkaneet. Vaikkapa nuo savolaiset olisivat nousseet kapinaan ja halunneet itsenäistyä omaksi valtioksi tai ainakin autonomiseksi alueeksi. Vaatineet hyljeksitylle savolaisen murteelle virallisen kielen aseman, ja oman kalakukko lipun, ja savolaisten laulun julistamista kansallishymniksi. Onhan siinäkin hyvää heimohenkeä nostattavaa tekstiä.”Täss savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni … ”. Ei olisi ollut korkea kynnys Lehtolan Pentillä nuorukaisena liittyä Savon Separistien Keitele- Pielavesi osastoon kun joku olisi vielä tullut ehkä värväämäänkin. :-D
Nykyisinä levottomina aikoina sotimista ja jopa kuolemaa ihannoiva kansallisuustunne nostaa päätään joka puolella, ja sitä lietsotaan mitä moninaisemmin keinoin. Olipa syvästi venäläismielinen venäjän kansalainen, itä-ukrainan venäläinen separatisti, kiovan kansallismielinen, hamasin taistelijan, israelilainen silmä silmästä hammas hampaasta politiikan tukija, syyrian isisterroristi, tai maahanmuuttajiin rasistisesti suhtautuva suomalainen, taitaa olla kysymys samasta asiasta. Sokeasta, ulkoa lietsotusta kansallisuustunteesta, joka saa varsinkin nuorukaiset päättömyyksiin. Jos tässä nyt joku sota pitäisi julistaa, se pitäisi julistaa kiihkomielistä kansallisuustunnetta vastaan. Ilkka Kanerva sanoi jossain haastattelussa yrittäessään kuvailla tilannetta Itä-Ukrainassa, että vihan ilmapiiri joka siellä vallitsee on kotoisin pimeyden lähteistä. Voisikohan yleistää että kansallisuustunne, joka pitää omaa kansaa tai heimoa jotenkin muita parempana tai jossain suhteessa etuoikeutettuna, on myös kotoisin pimeyden lähteistä. Tämmöistä kansallisuusuhoa tapaa kyllä mielestäni valitettavan paljon meillä Suomessakin nykypäivänä. Ei  me suomalaiset nyt mitään erikoisen jaloa porukkaa olla. Emme kovinkaan yhteisöllisiä, emme kovin viisaita,  erikoisen ahkeria, emmekä sovinnollisia, kuin vasta pakon edessä. Pahapäisiä humalassa ja kateellisia toisillemme.
Vielä Ateenalaisten laulusta. Sehän on alusta loppuun valhetta tai ainakin hölynpölyä. ”Kaunis on kuolla”? Ei tietenkään ole, ainakaan sotakentällä. Luulen että lähes jokainen meistä joutuessaan katsomaan väkivaltaisella tavalla kuolleen sotilaan, mielellään sulkisi silmänsä tai kääntäisi katseensa pois. Joku saattaisi lähteä pakenemaan paikalta tai rupeaisi oksentamaan. ”Nuorukaiselle kuolla kuuluu”? Ei kuulu: Nuorukaisten kuuluisi saada elää rauhassa, valmistua elämään, perustaa kenties perhe ja kasvattaa tulevia sukupolvia.

Kommentit

  • esko

    Jostain syystä tulin miettineeksi Sotilaspoikaa, ja jostain muistin sopukoista sanat tulivat jokseenkin takeltelematta. Kuinkahan perusteellisesti aivomme kansakoulussa pestiin?
    Keskikoulussa havahduin uskonnonopettajan puolueellisuuteen: raamatun tarinat yliopittiin sanasta sanaan, mutta islam oli vain oppimattomien kamelinajajien nuotiotarinoita.

  • Ylikersantti

    Tuttua tarinaa, Kemin lyseossa laulettiin tätä joka välissä. Eikä ihme, rehtorina oli eversti Toivo Kittelä, Lapin sodassa komensi Kemiin ja Tornioon hyökkääviä joukkoja. Sinällään laulun aatemaailma oli suomalaisille vieras, me emme sotaa ihannoi emmekä haaveile sankarikuolemasta. Se oli yhteistä kommunisteille ja mustalle porvarille, onneksi järki on voitolla, ministeri Niinistö lienee poikkeus.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*