Otsikko kertoo eräänlaisesta mainospuheesta, jonka aion nyt kirjoitella teille. Koska tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla kaupallinen teksti, toivoisin, että jatkaisit lukemista, vaikka mainostankin innokkaasti tätä asiaa teille.
Kyseessä on siis metsässä rämpiminen. Teoreettinen määritelmä metsässä rämpimiselle on seuraavanlainen: ”Metsässä haahuilu ilman tarkkaa määränpäätä, tehtävää, reittiä ja kiirettä.”
Metsässä rämpimiseen ei ole olemassa oikeita varusteita. Kuitenkin metsässä liikkuessa on hyvä huomioida päivän sää. Yleensä parhaat jalkineet ovat kumisaappaat. Värillä ei ole merkitystä, ja joillakin vain sen verran, että kengät pysyvät jalassa. Muut vaatteet voikin sitten valita ihan vapaasti. Yleensä kannattaa pukea vaatteita, joissa on hyvä liikkua. Tässäkään vaatteen värillä ja koolla ei ole merkitystä, koska tuskin törmäät metsässä kovinkaan moneen ihmiseen.
Metsässä rämpimistä voi harrastaa joko yksin tai kaverin kanssa. Kaveri voi olla koira, ystävä, sukulainen tai jokin muu. Tärkeintä on kuitenkin, ettei kenelläkään rämpijällä olisi kiire mihinkään. Metsässä saa puhua ja laulaa, mutta turhan kovia ääniä tulee välttää. Metsää, tullaan kuitenkin rauhoittumaan ja Se on monen eläimen koti
Metsässä rämpimistä voi harrastaa missä metsässä tahansa. Viitasaarelta ainakin löytyy paljon hyviä harrastusmaastoja. Keskustassa asuville löytyy ainakin Savivuori ja meille vähän syrjemmässä asuville: omalta takapihalta avautuu usein loistava metsässä rämpimiseen tarkoitettu metsäläntti. Tuntemattomassakin metsässä voi rämpiä, kunhan muistaa, ettei lähde liian kauas. Pieneltäkin alueelta löytyy usien paljon ihmeteltävää.
Kun menet metsään, avaa kaikki aistisi. Haistele sammaleen kosteutta, kuuntele puiden narinaa, tunnustele männyn kaarnaa, maistele puolukoita ja purojen vettä. Välillä voit istahtaa mättäälle tai tehdä jäkälää kasvavalla kalliolla kuperkeikkoja.
Tänäänkin on oikea aika aloittaa metsässä rämpiminen!
Vastaan kysymyksiin mielelläni! Antoisia rämpimiskokemuksia jokaiselle!
Marja
mehtä-pena
Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Itsekin olen rämpinyt kyllä ja muutaman kerran niin lahjakkaasti eksynytkin että rämpimistä on tullut yliannos. Isoimmilla metsäalueille kehoitan kyllä ottamaan kartan ja kompassin mukaan. Kamera on kiva rämpimisvaruste myös, tietysti termospullo ja siinä kahvia. Nyt muuten näin jostain mainoksen että älykännykkään voisi ladata metsähallituksen maastokartan. Kiva pelkästä kirjoitus ihan virkistyi jo pelkästä otsikosta.
Juha Toikkanen
Minulle tulee rämpimisestä mieleen vaivaloinen kulkeminen upottavalla pohjalla esim. rämpiä syvässä hangessa ja rämpiä yli upottavien soiden.
Onhan niitä tosiaan suojalkapallo-otteluita sekä umpihankihiihtoakin : )
Naapurin Yrjö on rämpinyt soilla tänä syksynä ja saanut useita litroja karpaloita pakasteeseen. Eilen Hiljan nimipäivänä vietettiin valtakunnallista Hiljaisuuden päivää. Kuuloliiton ja luonnonsuojeluliiton teemapäivää. Hetki hiljaisessa metsässä laskee verenpainetta ja rauhoittaa mielen. Halkovuorella tuli käytyä samoilemassa.
Otetaan Marjan vinkistä vaari. Ylös, ulos ja lenkille, vaikka rämpimään.
PS. Suppilovahverot ovat nyt parhaimmillaan metsän sammalikossa. : D
Marja
Hei, ja kiitos kommenteistanne! Metsässä rämpimistä tosiaan suosittelen kaikille, Se tekee mielen ja ruumiin virkeäksi :)Ja kyllä kartta kannattaa vieraassa ja isossa metsässä ottaa mukaan kartta, ettei eksyisi. Kamera ja eväät myös voi ottaa, mutta kannattaa itse miettiä mikä määrä on sopivasti, ettei hirveästi joudu raahaamaan tavaraa mukana :)
Kristina Palo
Metsässä on aina mukava ”rämpiä”, mutta tähän aikaan syksystä laittaisin kirkkaan vaatetuksen ettei tule vahingossa ammutuksi…. Puolukka-aikana marjastaessa joka kerta siellä oli myös metsästäjä, laukauksia kuulin vaikka en ketään nähnyt. Keväällä lumien lähdön jälkeen siellä vasta onkin mukavaa. Suosittelen retkieväitä mukaan ja riittävästi aikaa.
Marja
Kristina, olet aivan oikeassa, syksyllä laittaisin jotain kirkkaan väristä, ettei joku luule sinua hirveksi tai hirviöksi :) Aika on kaikista tärkeintä myös.