Kansanedustaja Touko Aalto

Suomalaisten soiden ennallistamisen aika on nyt

Vierailin maanantaina Leivonmäen kansallispuistossa tutustumassa soiden ennallistamistyöhön. Matka oli vaikuttava ja antoisa: sain nähdä omin silmin, miten ennallistamistyö vaikuttaa soiden tilaan. Kävimme muun muassa Syyssuolla, joka on ennallistettu viisi vuotta sitten, ja Haapasuon keskiosassa, joka on ennallistettu 13 vuotta sitten.

Soiden ojitus on saanut aikaan laajamittaista tuhoa vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle, eikä kyse ole pikkuasiasta. Suomessa on noin 10 miljoonaa suohehtaaria, joista on aikojen saatossa ojitettu jollain tapaa jopa yli puolet. Maamme metsien pinta-alasta ojitettua suota on miltei neljännes, koko Suomen pinta-alasta 15 prosenttia.

Meidän pitäisi nyt keskittyä soiden ennallistamiseen ja ojien täyttämiseen, sillä kunnostusojitus ja turvemaiden metsähakkuut lisäävät ravinnehuuhtoumia entisestään. Uuden tutkimustiedon mukaan ravinnepäästöjä on aliarvioitu: ne ovat luultua jopa kolme kertaa suuremmat. Ojia täyttämällä saataisiin hidastettua vesistöjen pilaantumista, parannettua suoluonnon tilaa ja sidottua hiiltä ojitetuilla suoalueilla. Tällä hetkellä valtion rahoista tuetaan ojien avaamista ja lisäojituksia. Tämä kuormittaa raskaasti vesistöjä, ja tällaisen toiminnan tukeminen yhteisistä rahoista on kestämätöntä.

Suomalaisten soiden ennallistaminen on aloitettava, ja työn on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Noin viidennes valtion mailla olevista ojitusalueista on kannattamattomia: puut eivät kasva, ojat kuivattavat alueita, hiili vapautuu turpeesta taivaalle ja vesistöjen ravinnekuormitus pahenee. Merkittävin osa järvien kuormituksesta on peräisin soista ja metsistä.

Yhteiskunnan näkövinkkelistä olisi järkevää saada näistä alueista mahdollisimman suuri hyöty ennallistamalla. Tällöin suoalueista saataisiin hyötyä luonnon monimuotoisuuden kasvamisena, suot saataisiin sitomaan hiiltä, vesistön ravinnekuorma pienenisi ja suot toimisivat erinomaisina riista- ja virkistyskäyttöalueina.

Soiden ennallistaminen on järkevää paitsi luonnonsuojelun, myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. EU-rahoitus ja ennallistamisesta saatavat puun myyntituotot kattavat ison osan kustannuksista, ja METSO-ohjelman kaltaisen vapaaehtoisuuden avulla myös yksityisiä maanomistajia olisi mahdollista houkutella mukaan. Edellinen hallitus valmisteli vihreän ympäristöministerin johdolla soidensuojeluohjelman, jonka kokoomus kuitenkin torppasi. Vihreiden tavoite on toteuttaa edellisen hallituksen suunnittelema soidensuojeluohjelma 100 000 hehtaarin arvokkaan suoluonnon pelastamiseksi.

Suomalaisten soiden ennallistamisen aika on nyt. Se olisi erinomainen lahja satavuotiaalle maallemme.

Kommentit

  • Mauno Voutilainen

    Juuri näin. Kun vähintään neljäsosa ojitetuista, entisistä soista ei ole onnistunut metsää kunnolla kasvattamaan, olisi realistista ja luonnon monimuotoisuuden kannalta siunauksellista tukkia ojia, monellakin perusteella, lisänä vanhojen ojitussoiden ylirunsaat päästöt vesistöihin.

  • Vihervasemmisto

    Ihan järjetöntä hommaa. Koko Suomi soistuu ellei vesitaloutta hoideta. Sammaleen muodostuminen on nopeaa ja se pidättää vettä nostaen vedenpintaa luonnostaan. Vanhat ojat soistuvat tukkoon itsestään ilman Toukoakin. En halua senttiäkään verovarojani käytettävän tähän turhaan työhön. Meillä on jo suota ihan joka puolella. Touko vain ostamaan omilla rahoilla oman suon, jonka sitten itse vetyttää.

  • Lauri Jokinen

    Suothan pitää polttaa energiantuotannossa. Sanotaan, että kun Siperian suot alkavat ilmastonmuutoksen seurauksena sulaa, niin niistä vapautuu ilmaan metaania, joka on kymmeniä kertoja vaarallisempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi. Siis vapaana oleva suo tuottaa metaania. Eikö silloin Suomenkin vapaana kasvavien soiden määrää pidä vähentää ottamalla ne ennergiakäyttöön, säästytään metaanintuotolta, kun sitä metaania ei kuitenkaan pysytytä keräämään poltettavaksi, jollöin taas tulisi itse metaani vähemmän saastuttavaa hiilidioksidia. Turpeenpoiston jälkeen jäljelle jäävä metsäpohja tuottaisi selluloosan raaka-ainetta tuottamalla puuta teollisuuden raaka-aineeksi, joka tulevaisuudessakin on Suomen talouden puujalka.

  • Harjunpää

    Suomessa on iät ajat kuivattu soita esim. viljelymaiksi, eikä ole vesistöt pilaantuneet ennen muinoinkaan, kyllä vesistöten pilaanutumiseen johtaa, aivan muut toimen piteet mitä ihminen tekee.

  • Mti

    Tuskin noita väärin tiedoin 70-luvulla ojitettuja puuntuotantoon kelpaamattomia soita enää kunnostusojitetaan, se olisi valtiolta huonoa omaisuudenhoitoa. Aalto voi olla ihan rauhassa niiden suhteen, tulee luonnostaan kymmeniä tuhansia luonnontilaisia suohehtaareja lisää ilman palopuheitakin. Uudisojitukset ovat Suomessa nykyisin todella harvinaisia, tieto löytyy julkisista tilastoista. Lisäksi nykyaikaisimpia kunnostusojitusrakenteita (lietekuopat, katkot ym.) on todennäköisesti toteutettu niin lyhyen aikaa, ettei näiltä nykyajan kohteilta voi olla vielä Aallonkin viittaamaa dataa käytössä. Tilanne on siis jo nyt paljon parempi (ja kehitys positiivista) kuin tässä kirjoituksessa viherromanttisesti maalaillaan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*