Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen kääntöpuolena ei pitäisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaminen. Päinvastoin. Kun taloudessa menee paremmin, pitäisi antaa ensin niille takaisin, joilta on huonojen päivien aikana leikattu eniten.

Hallitus päätti viime kevään kehysriihessään, aivan oikein, tuoda pientä helpotusta joillekin apua tarvitseville. Nämä ovat kuitenkin vähäisiä korjausliikkeitä. Laastareita perusturvaan tehdyn avohaavan päälle.

Pienet kertakorotukset eivät korvaa niitä valtavia leikkauksia perusturvaan, joita indeksien jäädyttäminen on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvasti lisää.

Hallitus on puhunut tiukasta taloudenpidosta ja kehunut kovia leikkauspäätöksiään. Se pitää paikkansa, kun puhutaan koulutuksesta ja ihmisten perusturvasta.

Tiukasta taloudenpidosta ei näy merkkejä, kun puhutaan hyvätuloisia suosivasta veropolitiikasta.

Siitä ei näkynyt jälkeäkään, kun sote-uudistuksen yhteydessä ajettiin markkinamallia toteuttamaan yhteiskunnalle kalliin tulonsiirron terveysfirmoille.

Kaikkein vähiten tiukkaa taloudenpitoa näkyy siellä, missä puhutaan tehottomista, turhista ja haitallisista yritystuista, joita hallitus ei onnistunut leikkaamaan eurollakaan.

Hallituksen talouskuripolitiikka oli hyvin valikoivaa.

Valtion budjetissa ja talouden kehyksissä jokainen euro on arvovalinta. Vihreiden arvovalinta oli panostaa puoli miljardia euroa lisää koulutukseen ja yli 640 miljoonaa euroa köyhyyden torjuntaan ottamatta yhtään enempää velkaa kuin hallitus.

Hallitus jätti tämän maan kipeästi tarvitsemat uudistukset sosiaaliturvaan, verotukseen ja työmarkkinoihin  seuraavan hallituksen hoidettavaksi.

Nuo uudistukset on tehtävä siten, että samaan aikaan pidetään huoli kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

Uudistua meidän täytyy, koska Suomen talouden katto on korjattava hyvän sään aikana, jotta se kestää kansainvälisen talouden suhdannevaihteluiden mukanaan tuomat rankkasateet myöhemmin.

Vihreät tahtovat katsoa tulevaisuuteen ja etsiä tänään ratkaisuja ongelmiin, jotka joudumme kohtaamaan huomenna. Kansainvälinen noususuhdanne ja euroalueen elvyttämistoimet olisivat antaneet hyvän pohjan uudistuksille. Hallitus on kuitenkin nyt näyttönsä antanut ja arvovalintansa tehnyt.

Vihreiden keskeinen ohjenuora on kestävä kehitys. Kaiken päätöksenteon täytyy olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Suomella täytyy olla visio siitä, minkälaisen yhteiskunnan tahdomme rakentaa vuodelle 2030 ja sen jälkeen. Ensin on määriteltävä visio ja sen jälkeen ottaa johdonmukaisia askelia sitä kohti.Vihreiden visiona on rakentaa uudestaan maailman paras koulutusjärjestelmä ja varmistaa koulutuksen tasa-arvo kaikille.

Vihreät tahtovat uudistaa sosiaaliturvaa niin, että kaikenlaisen työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Kannustin- ja köyhyysloukuista on päästävä eroon.

Suomen on jatkettava perustulon tiellä ja laajennettava kokeilua 2000 työttömästä työnhakijasta vähintään 10 000 eri puolella Suomea asuvaan ja erilaisissa ammateissa ja elämäntilanteissa oleviin ihmisiin. Vain kunnon kokeilu tuottaa kunnon tuloksia.

Kaiken jo sanotun lisäksi tahdon muistuttaa Suomen eduskuntaa vuonna 2018 siitä, että sillä on valtava vastuu tulevaisuuden ympäristö-, luonto- ja ilmastovaikutuksista.

Emme voi jättää ilmastovelkaa tulevien sukupolvien hoidettavaksi vaan vastuuta on kannettava nyt. Ilmastonmuutos on lähitulevaisuuden suurin uhka, kuten myös tasavallan presidentti on todennut.  

Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei torjuta siten, että leikataan puolet luonnonsuojelurahoista pois ja kiihdytetään ilmastonmuutosta lähivuosien osalta puun käyttöä entisestään lisäämällä.