Lähes joka neljännen eläkeläisen kokonaiseläke on alle tuhat euroa kuussa. Erityisen heikko asema on yli 75-vuotiailla yksin asuvilla naisilla.

Eläkkeensaajien toimeentulo vaihtelee ihmisten yksilöllisten elämäntilanteiden mukaan. Monien eläkeläisten osalta tilanne on se, että takuueläke tai kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhdistelmä ei riitä kattamaan toimeentuloa. Välttämämättömän toimeentulon turvaamiseksi joudutaan turvautumaan asumistukeen ja jopa viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen, jotta päivittäinen arki, asuminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset sekä lääkemenot saadaan katetuksi.

Pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa voidaan parantaa esimerkiksi tekemällä tasokorotus takuueläkkeeseen, varmistamalla että saman suuruisesta eläkkeestä ja palkasta jää yhtä suuri summa käteen ja yhdistämällä lääkkeiden, matkojen ja asiakasmaksujen maksukatot.

Tulojen ohella olennaista on puhua myös siitä, mitä käteen jäävällä rahasummalla saa ja mihin kaikkiin asioihin tarvitsee käyttää rahaa ja minkä verran. Tulojen ohella täytyy siis huomioida menot. Terveyskeskusmaksujen poistaminen lääkärien ja hoitajien vastaanottokäyntien osalta on tärkeä tavoite. Samoin alennettujen liikunta- ja kulttuuripalveluiden lippuhinnat sekä esimerkiksi tuetut bussiliput.

Aivan liian usein keskustelu eläkeläisköyhyydestä typistyy väittelyyn taitetusta indeksistä. Sanon nyt siihenkin kantani.

Kun puhutaan eläkejärjestelmästä, on puhuttava sen kestävyydestä. On tosiasia, että väestömme ikääntyy ja syntyvyys on alhaista. Talouden huoltosuhde heikkenee, kun työelämässä olevien veronmaksajien määrä vähenee. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä se, että julkisen talouden tila heikkenee muun muassa hoivamenojen kasvun myötä, on kohtuutonta tehdä päätöksiä, jotka sysäävät alati kasvavat kustannukset yhä harvempien kannettavaksi.Tämä murentaisi koko järjestelmän hyväksyttävyyttä. Tämän vuoksi en voi hyväksyä esitystä niin sanotun taitetun indeksin poistamisesta. Työeläkeindeksin 20 (ansiotason muutos) 80 (hintatason muutos) -suhdetta on mahdollista arvioida, mutta ajoittain mm. kuultavat eläkerahastojen realisointipuheet ovat vastuuttomia.

Pienempien eläkkeiden korottaminen on mahdollista lähtökohtaisesti siten, että kiristetään isoimpien eläkkeiden verotusta. Myös eläkekatosta olisi syytä keskustella aikaisempaa enemmän, koska se on työväline, joka mahdollistaisi oikeudenmukaiset tulonsiirrot paremmin toimeentulevilta kaikkein köyhimmille. Eläkekattoon liittyy paljon ongelmia, mutta sen merkitys kytkeytyy eniten moraaliseen puoleen sekä järjestelmän hyväksyttävyyden kysymykseen.

Nyt kun tuo kanta on sanottu ääneen, käytän lopun merkkimäärän kuvaamaan hyvinvointivaltion palveluiden kehittämistä sekä arvokkaan ikääntymisen tukemista.

Jokainen ihminen ansaitsee hyvää ja laadukasta hoivaa. Kenenkään ei pidä joutua muuttamaan kodistaan vain sen takia, että kotia ei saada riittäviä palveluita. Jokaisella tulee olla oikeus hoivakotipaikkaan, kun sen aika ja tarve tulee vastaan. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus tehdä työtään hyvin ja sen vuoksi puhumme muun muassa lakiin kirjattavasta hoitajamitoituksesta, valvonnasta ja laadun sisällyttämisestä sote-hankintoihin sekä omaishoitoon tarvittavista valtakunnallisisista pelisäännöistä.

Jotta ikäihmisten terveydestä voidaan pitää huolta ja kotona asumista tukea, on tuettava mielekästä arkea. Se pitää sisällään muun muassa liikuntaa, kulttuuria ja erilaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja esimerkiksi järjestötoiminnan kautta.

Monien ikäihmisten suruna ja murheena on yksinäisyys. Yksinäisyys ei katso ikää, mutta jos liikuntakyky heikkenee ja ystävät ympärillä vähenevät, on monen ikäihmisen kohdalla erityinen riski lisääntyvästä yksinäisyydestä. Yksinäisyyteen liittyy myös masentuneisuutta ja turvattomuuden tunnetta. Ne puolestaan lisäävät monen ihmisen kohdalla entisestään sosiaalista eristäytymistä.

Näiden syiden vuoksi pidän hyvänä sitä, että jatkossa vahvistamme yhä enemmän päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien yhteistoiminta ja tuemme ystävä- ja senioripalveluita.
  
Jotta ikäihmisten ääni kuuluu myös päätöksenteossa paremmin, on syytä vakiinnuttaa vanhusneuvostojen asema, lisätä ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa sekä perustaa vanhusasianvaltuutetun virka pitämään kaikissa tässä tekstissä mainittuja asioita esillä.