Kansanedustaja Susanna Huovinen

Tämä sote ei saa edetä

On ollut hämmentävää ja surullista seurata sote-prosessin käänteitä tällä hallituskaudella. Sote-uudistukselle isolla asiantuntijajoukolla ja laajalla päättäjien tuella viime kaudella asetetut tavoitteet ovat jäämässä poliittisen lehmänkaupan jalkoihin; Kepu halusi uudistuksessa maakunnat ja Kokoomus laajan valinnanvapauden. Maakuntahallinto on Kepun pitkäaikainen haave ja laaja valinnanvapaus avaa julkiset rahahanat Kokoomusta lähellä oleville yksityisille sote-yrityksille. Valtakunnan sote-väki on ihmeissään ja me asiakkaat olemme pudonneet kärryltä jo aikaa sitten.

Viime kauden valmistelu, taustalla käydyt keskustelut ja poliittinen asetelma ovat yhä tuoreena mielessä. Samat ihmiset, jotka ihmettelivät viime kaudella, miksei valmista jo tule, kompuroivat nyt perustuslakiin paljon pahemmin, eikä aikataulu ole pitänyt miltään osin. Surullisinta on ollut seurata, kuinka viime kauden sote-uudistuksen tavoitteiden takana ryhdikkäästi seisseet poliitikot näyttävät antaneen periksi keinoille, joilla tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Hämmentävintä on se, miten tässä näin pääsi käymään.

Tämän hallituskauden sote-prosessia on leimannut halu unohtaa viime kaudella tapahtunut kaikkien puolueiden yhteinen valmistelu. Kerta toisensa jälkeen kaikki nyt oppositiossa olevat puolueet ovat turhaan vedonneet hallitukseen, että palattaisiin parlamentaariseen valmisteluun. Tämä olisi tärkeää myös siksi, että saataisiin aikaiseksi yli vaalikausien kestävä, hyvä ratkaisu. On käynyt selväksi, miksei parlamentaariseen pöytään ole haluttu palata. Siksi, ettei siitä pöydästä olisi missään tilanteessa saatu ulos tällaista ehdotusta.

Sote tarvitaan, mutta ei mikä tahansa sote. Tarvitaan sellainen sote, jolla oikeasti kyetään vähentämään asiakkaiden pompottelua luukulta toiselle, ja jossa ihmiset saavat apua oikea-aikaisesti ja mikä tärkeintä, jossa keskiössä on ongelmien ennaltaehkäisy. Mikään edellä mainituista tavoitteista ei toteudu ilman toimivaa sote-integraatiota – siis sosiaali- ja terveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä asiakkaan ja potilaan parhaaksi.

Nyt rakenteilla oleva sote vähentää kyllä järjestäjien määrää, mutta samalla lisää sote-toimijoiden ja erilaisten sopimusten määrää. Tämä tarkoittaa meille kansalaisille lisää sote-luukkuja. Mikä pahinta, poliittinen puhe maakunnasta kaikkea sote-toimintaa ohjaavana ja säätelevänä keskusyksikkönä, näyttää olevan vailla todellisuuspohjaa. Oikeasti tästä hässäkästä tulee erittäin hankalasti ja vaikeasti hallittava kokonaisuus, tarkastelipa asiaa sitten asiakkaiden ja potilaiden palvelujen, maan eri osien tasavertaisuuden, erikokoisten sote-yritysten tai maakuntien rahoitustarpeiden kannalta.

Mikä tässä sitten on pielessä? Jos katsotaan asiaa alkuperäisten sote-tavoitteiden kannalta, olisi valmistelussa pitänyt kaiken aikaa olla keskiössä sote-integraation vahvistaminen. Jos näin olisi tehty, olisi nopeasti päädytty havaintoon, ettei saumattomia palveluketjuja voida varmistaa Kokoomuksen ajamalla laajalla valinnanvapaudella. Tämähän kävi ilmi viime kesän perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jossa todettiin ennalta-arvattavasti myös, ettei viranomaistehtäviä voida siirtää sote-yhtiöiden tehtäväksi.

Mutta koska hallitus haluaa väen vängällä – siis alussa mainitsemani poliittisen lehmänkaupan takia – tuoda sote-yritykset julkisen sote-toiminnan kanssa samalle viivalle, kutistuu sote-keskus nyt pelkäksi terveyskeskukseksi. Tästä tulee sote-integraation ensimmäinen ja pahin kompastuskivi. Mikään sosiaalityön jalkauttaminen – mitä se sitten ikinä tarkoittaakin – ei tule riittämään tämän mokan korjaamiseen.

Ministeri Saarikko pahoitteli viime viikon kyselytunnilla sitä, että sote-keskus kutistuu, mutta sysäsi syyn perustuslakivaliokunnan niskaan. Oikea osoite olisi ollut maan hallitus, joka on päättänyt, että laaja valinnanvapaus tallaa alleen kaikki aiemmat, asiantuntijoiden laajasti kannattamat sote-uudistuksen tavoitteet. Jos hallitus olisi halunnut viime kesän perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen viisaasti palata oikeisiin sote-tavoitteisiin, se olisi ollut mahdollista. Sote-keskukset olisivat voineet olla kokonaan julkisia toimijoita, jolloin siellä olisi ollut mahdollista säilyttää sote-integraatio eli kansalaisten saumaton sote-palveluketju.

Sote-yrityksiä tämä ratkaisu ei olisi tietenkään rajannut ulos, vaan niitä olisi jatkossakin hyödynnetty palvelujen tuottajina, mutta ihmisen hoidon kokonaisuus olisi ollut yhden toimijan käsissä. Nyt näin ei tule tapahtumaan. Julkisuudesta päätellen ”pörriäiset” eivät olisi olleet tyytyväisiä näin vähäiseen rooliin. Tälle joukolle sote-yritysten saamisesta samalle viivalle ja ohi julkisen on tullut jo aikaa sitten kaikkein tärkein tavoite. On huomattu, että nyt on vallassa sellainen hallituspohja, jolla tämä historiallinen muutos on mahdollista toteuttaa.

Kannattaa pitää mielessä, että sote-uudistuksessa puhutaan erittäin suuresta vallasta ja rahasta. Yritykset ovat luonnollisesti todella kiinnostuneita uusista markkinoista, joiden avulla viivan alle on mahdollista saada enemmän tulosta. On sinisilmäistä kuvitella, että tässä halutaan nyt vain olla pyyteettömästi vahvistamassa asiakkaan valinnanvapautta. Tämähän näkyy jo tuoreina uutisina, joissa valinnanvapauden määritelmää on käytetty ohjaamaan potilaita omiin yksiköihin. Vastuu kokonaisuuden ja kustannusten hallinnasta sekä kansalaisten mahdollinen kriittinen palaute jää toki maakunnan kontolle. Maakunnan, jolla ei tule olemaan riittäviä ohjauskeinoja sote-koneen hallinnassa.

Nyt suunnitellun soten vaarallisin muutos liittyy tämän syksyn valmisteluun koskien asiakasseteliä. Kun virkamiesesitys lähti siitä, että maakunta voi päättää hyvin rajatussa määrässä asioita asiakassetelin käytöstä, hallitus päätyi selvästikin Kokoomuksen kovasta painostuksesta muuttamaan tämän kohdan päälaelleen.

Maakunnan roolia tässäkin kavennettiin, koska nyt maakunnan on pakko antaa asiakasseteleitä sinne ja tänne, hyvin laajaan valikoimaan palveluita. Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti tämän muutoksen vaikutuksesta esimerkiksi päivystystoiminnan turvaamiseen. Kuten asiantuntijat ovat varoittaneet, on iso riski, että tämä johtaa vaivalla, vuosikymmenien aikana kootun osaamisen hajoamiseen. Kun toimijoita tulee lisää, kilpailu osaajista luonnollisestikin kovenee. Ja koska olemme pieni maa, meillä ei ole osaamista joka oksalle. Miten tässä tilanteessa voidaan varmistaa, että kaikki kansalaiset maan eri osissa saavat samat, laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut? Voi toki sanoa, että emme ole nytkään aina tasa-arvoisia, mutta se ei ole riittävä syy lisätä riskiä eriarvoisuuden kasvulle.

Sote-uudistuksen aiemmat tavoitteet ovat kellahtaneet poliittisessa sulle-mulle -pelissä kepeästi kumoon. Piti laittaa kuntoon ennaltaehkäisy, sote-integraatio ja puuttua kasvaviin hyvinvointi- ja terveyseroihin. Nyt päädytäänkin todennäköisesti pirstaloimaan se osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhoitoa, joka on niin kansainvälisten tutkimusten kuin asiakkaiden kokemuksenkin osalta toiminut parhaiten eli erikoissairaanhoitomme. Se on ollut muuten myös kansainvälisesti kaikkein kustannustehokkain osa järjestelmäämme.

Mutta kukaanhan ei enää pitkiin aikoihin olekaan puhunut niistä pääministeri Sipilän hallituksen alkutaipaleella mainituista 3 miljardin kustannushyödyistä, joita uudistuksella tavoiteltiin. Ja jos tavoitellaan edelleen, on se pirun huono uutinen tavallisten suomalaisten kannalta. Nyt suunnitellulla sotella me todennäköisesti maksamme pääosin kansainvälisesti omistettujen sote-yritysten samalle viivalle tulon heikentyvinä palveluina ja nousevina asiakasmaksuina. En usko, että kansalaiset innostuvat laajan valinnanvapauden näistä puolista, joista ymmärrettävästi ei ole juuri puhuttu.

Olen jutellut viikonlopun aikana lukuisten sote-ihmisten kanssa. Huoli on laaja ja yhteinen. Eniten surettaa se, että liian monien puheeseen on hiipinyt kyynisyys. Tilannetta ei helpota, että niin sote-yritysten kuin Kokoomuksenkin taholta kaikki kriittisyys leimataan pelotteluksi, asiantuntemattomuudeksi tai muutosvastarinnaksi. Eikö näin ison uudistuksen mahdollisista ongelmista kannata puhua nimenomaan ennen kuin päätöksiä tehdään?

Pakko todeta myös omalta kohdaltani, että tämä taitaa olla viimeinen laajempi kirjoitukseni aiheesta. Vuosikymmeniin tärkein suomalaisen yhteiskunnan uudistushanke uhkaa hukata vaivalla rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä kulmakiviä. Ei sitä ole helppoa tällä kokemuksella seurata vierestä, vailla todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

Tiedän, että moni kysyy, miksette tehneet itse valmiiksi ja paremmin. On totta, että soten eri vaiheissa on tehty virheitä. Myös viime kaudella tehtiin virheitä. Mutta ne eivät ole ollenkaan samalla mittatikulla nyt tehtävien virheiden kanssa, jos tämä esitys etenee. Toivon, että ne päättäjät, joiden nimet tähän historialliseen muutokseen tulevaisuudessa yhdistetään, voisivat herätä maakunta-unestaan siihen sote-painajaiseen, jota me muut sivusta nyt seuraamme.

Susanna Huovinen
Kansanedustaja (sd.), viime kaudella peruspalveluministerinä 8 puolueen yhteistä sote-valmistelua vetänyt sote-veteraani

Kommentit (4 kpl)

  • Luksan Kalle

    Kuinka tällaisilla mututiedoilla ihminen on voinut olla ministeri. Ei ensimmäistäkään faktaa koko jutussa. Edellisessä tehtiin niin, nyt tehdään näin, edellisessä tehtiin oikein nyt tehdään sotkua, Keskusta, Kokoomus, maakunta, setelisotku. Oikeiun hyvä tieto, jos se edes pitää paikkansa, että tämä on viimeinen kolumni. Eihän näitä kyllä viitsi lukeakaan, jos ja kun ovat tämän tasoisia. Pitkiä kyllä, mutta vähän sisältöä.

  • tapio räisänen

    Kiitos erittäin hyvästä jutusta, enemmän tällaista kansalaisia- ajattelevia juttuja !

  • Riitta Ryynänen

    Maan hallituksen esitysluonnokseen on 19.10.17 SELKEÄSTI kirjattu, että maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen. Maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöä, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää, jos potilasturvallisuus voi vaarantua.
    Riitta Ryynänen
    hammaslääketieteen lisensiaatti
    perusturvalautakunnan jäsen, KD, Keuruu

  • Riepu

    Vaajakoskella asuessani en päässyt lääkäriin edes akuutin vaivan vuoksi vaan nimeni laitettiin johonkin kirjaan. Muutin jyväskylän keskustaan ja valitsin valinnanvapauskokeilun ja homma toimii.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*