Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo

Pitkäjänteinen suunnitelma on Suomen liikenneverkon etu!

Liikenneverkon rahoituksen tulevaisuutta pohtinut, kaikista eduskuntapuolueista koottu työryhmä sai valmiiksi raporttinsa kuluneella viikolla. Työryhmän asettamisen taustalla on ollut huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja sen kehittämisen rahoituksen riittävyydestä. Yhtä lailla huolta on aiheuttanut muun muassa liikenteen paisuva korjausvelka.

Liikenneverkostomme kunnolla on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn, joten asian merkitys on suuri. Tästä hyvänä esimerkkinä mm. Äänekosken Biotuotetehdas. Lisäksi muun muassa digitalisaatio uusine palveluineen ja robotisaatio muuttavat liikenneverkolle kohdistuvia vaatimuksia tulevaisuudessa, joten pitkälle katsoville ratkaisuille on ja tulee olemaan tilausta.

Vastedes liikenneverkkoa onkin tarkoitus tarkastella 12 vuoden valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. Suunnitelma valmistellaan parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä laajassa yhteistyössä. Eduskunta ottaa haluamassaan laajuudessa kantaa suunnitelman sisältöön, ja suunnitelmaa toteutetaan kulloisenkin julkisen talouden suunnitelman puitteissa.

Erityisen tyytyväinen voi olla siihen, että poukkoileva liikennepolitiikka väistyy pitkäjänteisen liikennesuunnitelman myötä. Tähän asti liikennejärjestelmien suunnittelusta on puuttunut kokonaiskuva. Ihmisten ja ennen kaikkea investointeja tekevien yritysten on tiedettävä, millaiseen suuntaan tie- ja rataverkosto sekä liikenteen palvelut kehittyvät.

Tietysti on olemassa monia tärkeitä hankkeita, jotka olisi syytä käynnistää mahdollisimman pian, mutta kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja koko Suomen liikennejärjestelmän kannalta on parasta, että on olemassa yhdessä sovittu ja tarpeeksi pitkälle katsova suunnitelma. Lisäksi nyt päätetty 12-vuotinen suunnitelma varmistaa, ettei mikään hanke yhtäkkisesti pääse kiilaamaan ohituskaistalle, vaan ne kaikki arvioidaan kokonaisuutena. Vasta kokonaissuunnitelman jälkeen mennään yksittäisten hankkeiden tasolle.

Ensimmäistä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on tarkoitus lähteä valmistelemaan jo kuluvalla hallituskaudella. Olennaista on, että jatkossakin kaikki puolueet sitoutuvat tehtävään suunnitelmaan sen jatkuvuuden takaamiseksi. Kokoomuksen tahto on, että väyläverkostomme jatkossakin mahdollistaa ihmisten ja elinkeinoelämän sujuvan ja turvallisen.

Kommentit

  • kitkatonkin

    Valtio kerää rahaa riittävästi tieverkon käyttäjiltä joka vuosi. On ollut hallituksen ja eduskunnan haluttomuutta ja/tai kyvyttömyyttä tehdä ja hoitaa aina tiet kuntoon. Nuo puheet ja kirjoitukset on tarkoitettu petaamaan sitä, että verovaroin tehtyjä väyliä varastetaan vaivihkaa yritysten omaisuudeksi. Huono malli tähän on ehkä otettu itäisen naapurin kuluneen n. 20 vuoden aikana tapahtuneen menettelyn sovelleuksena. Jatkuvasti toistellaan, ettei esim. liikenteeltä perittävillä verorahoilla ole korvamerkkiä. Miksi ei ole? Miksi joillakin aloilla vaaditaan kustannusvastaavuutta ja joillakin aloilla ei? Liikenne on elinkeinoelämän ja kaiken toiminnan elinehto kuten myös kilpailukyvyn. Ei siihen kannata kohdistaa verotusta, jolla pyritään kattamaan kaikenlaista tuettavaa toimintaa. Yhteiskunnan muuhun pyörittämiseen on muita verotusmuotoja, kuten kaikenlaisen vapaaehtoisen rahankäytön kohteiden verotuksen lisääminen, jotka muodot eivät haittaa tai huononna kilpailukykyä.Liikenteen lisärahastamisen perimmäinen tarkoitus on selvästi saattaa ala yksityistämisen kautta koti- ja ulkomaisten pääomasijoittajien ryöstettäväksi.

  • Luksan Kalle

    Kuule Sinkku. Kirjoituksessasi ei ole yhtään konkreettista ideaa esimerkiksi tieverkon rakentamisen organisoimiseksi niin, että se, mistä klirjoitat toimisi edes jollain tavalla. EDtkä myöskään investointien rahoitus´malleista, etkä saneertausten tyuöllisyys ym kansantalouden vaikutuksista. Ihan. kuin et oikein ymmärrä, misä kirjoitat.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*