Nykyinen ilmastokeskustelu on repivää. Toisessa ääripäässä pelotellaan maailmanlopulla, kun toisaalla jarrutetaan muutosta. Muutos on mahdollista myös ilman kohtuuttomia elämäntapamuutoksia tai pysyviä kustannuksia.

Samaa ovat todenneet asiantuntijat, jotka ovat ihmetelleet hallituksen päättämättömyyttä ilmastotoimien saralla. Eipä ihme, että odotukset olivat korkealla, kun hallituspuolueet kokoontuivat ”ilmastokokoukseen”.

Päätöksiä tuli, mutta vain uusien yritystukien muodossa— tällä kertaa ne naamioitiin ”ilmastorahastoksi”. Totuus on, että yritysten investoinnit puhtaaseen tekniikkaan eivät kyllä juurikaan tällä hetkellä ole rahoituksesta kiinni, vaan kannattavuudesta.

Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB kertoi hiljattain, että se tuottaa hiilineutraalisti terästä kuuden vuoden päästä. Teko leikkaa Suomen päästöjä 7%, mikä vastaa koko henkilöautoliikenteen päästöjä. Tämä kaikki ilman ilmastorahastoa.

Samanlaista kritiikkiä rahastoa kohtaan antaa myös vihreiden pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara. Hän toteaa, että ”jos ilmaston kannalta järkevät hankkeet eivät ole kannattavia, ongelma on talouden pelisäännöissä ja puutteellisessa hintaohjauksessa”. Rahastosta on tulossa siis täysin turha kannustinsekamelska.

Kokoomus lähettikin hallituspuolueille ratkaisuehdotuksensa, jolla voitaisiin puolittaa lämmityksen päästöt. Rakennusten lämmitys vastaa noin 30 % Suomen kokonaispäästöistä. Tämäkin siitä huolimatta, että lämmön tuotannossa on valittavana useita fossiilivapaita tuotantotapoja. Suomessa on edelleen lähes 200 000 öljylämmitteistä kiinteistöä. Toivomme, että näissä kodeissa voitaisiin siirtyä kestäviin ratkaisuihin jo 2020-luvun aikana.

Kannustetaan siis öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. Säästö energialaskuissa on niin suuri, että investointi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin. Kädenojennus öljylämmittäjien suuntaan olisi merkittävä arjen ilmastoteko.

Kokoomus peruisi myös kotitaloukseen kohdistetut leikkaukset ja korottaisi vähennystä yli 75-vuotiaiden osalta. Kotitalousvähennys on laajennettava koskemaan myös itse laiteinvestointeja. Näin varmistaisiiin, että investointien takaisinmaksuajat lyhentyisivät merkittävästi.

Nämä keinot eivät ole kuitenkaan kelvanneet hallitukselle. Vain autoilijoita ollaan osattu toistaiseksi kurittaa. Samalla myös ympäristölle haitalliset tuet ovat jatkaneet kasvamistaan.

Kaikille on käynyt jo selväksi, että hallituksen talouspolitiikan pohja on pudonnut, mutta usko hallituksen ilmastotoimiin haihtui nyt viimeistään näihin helmikuun ”päätöksiin”.