Kansanedustaja Riitta Mäkinen

Maksuton toisen asteen koulutus on nuorten perusoikeus

Eduskunta äänestää huomenna keskiviikkona 27.2. kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan aidosti maksutonta lukio- ja ammatillista koulutusta kaikille nuorille. Aloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 kansalaista. Nuoret osoittivat upeaa aktiivisuutta eduskuntatalolla järjestämässään mielenosoituksessa. Allekirjoittajat vetoavat Perustuslain 16. pykälään, jonka mukaan ”julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”.

Kaikille nuorille tulee siis taata yhdenvertaiset mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen. Tänä päivänä tuo oikeus ei toteudu.
Sivistysvaliokunta hylkäsi hallituspuolueiden ja perussuomalaisten toimesta aloitteen vedoten muotovirheeseen. Valiokunta olisi halutessaan voinut hyväksyä SDP:n esittämän lausuman, jossa eduskunta edellyttää – aloitteen sisältöön yhtyen – valtioneuvostoa laatimaan perusteellinen selvitys ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Tämä olisi ollut täysin mahdollista. Nyt kyse on vastuun pakoilusta.

SDP on jo pitkään vaatinut oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle ja koulutuksen muuttamista maksuttomaksi. Ammatillisesta- ja lukiokoulutuksesta on tullut tämän päivän peruskoulu. Tilastot osoittavat tylysti, että vain peruskoulun varassa olevien työura jää alle kahteenkymmeneen viiteen vuoteen, kun tänä päivänä se pisimmillään on jopa 47 vuotta. Tulevaisuudessa tarve lienee tätäkin suurempi.
Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 syrjäytynyttä nuorta.

Olen todella huolissani siitä, että olemme menettämässä kokonaisen sukupolven samalla, kun lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyvät. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa valtavat inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset. Tutkimukset osoittavat, että kesken jäänyt oppipolku on yhteydessä työttömyyteen, köyhyyteen, mielenterveysongelmiin sekä rikollisuuteen. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen nostaisi merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ikäluokasta.

Onko meillä todella varaa olla panostamatta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen? Mielestäni ei ole, ei inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti. Viimeisen neljän vuoden aikana koulutuksesta on leikattu lähes miljardi euroa. Kaikkein kipeimmin leikkaukset ovat kohdistuneet juuri toisen asteen koulutukseen, ammatillinen koulutus leikkauslistan kärjessä. Usein kuulee todettavan, että koulutus on Suomessa ilmaista. Onko todella näin? Tänä päivänä lukion oppikirjat maksavat tuhansia euroja. Niiden ympärillä pyörii merkittävä bisnes. Kirjat vaihtuvat nopealla tahdilla eikä niiden kierrättäminen auta kuin osaa nuorista.

Ammatillisen koulutuksen puolella erilaiset oppivälivälineet, tarvikkeet ja tutkintomaksut voivat nekin nousta tuhansiin euroihin. Emme todellakaan voi sanoa elävämme sivistysvaltiossa, kun monet perheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, jotta heidän nuorillaan on mahdollisuus kouluttautua.

Poliittisella päätöksenteolla ei voida romuttaa nuortemme hyvinvoinnin edellytyksiä, katkaista siivet nuorten tulevaisuuden unelmilta ja haaveilta. Yhteiskuntamme on tarjottava heille kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja rakentaa omaa polkua vastuulliseen ja tasapainoiseen aikuisuuteen. Siksi on varmistettava, että kaikki nuoret pääsevät toisen asteen koulutukseen. Esteenä ei saa olla vanhempien sosio-ekonominen tausta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18-vuoteen saakka ja koulutuksen aito maksuttomuus varmistaa, että näin todella tapahtuu. Tämän lisäksi on turvattava oppilaiden riittävä opinto-ohjaus ja oppilashuolto, jotta mahdollisimman moni nuori saa myös tutkinnon suoritettua. Nuoria ja heidän perheitään ei tule jakaa kahteen kastiin vanhempien varallisuuden mukaan.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*