Kansanedustaja Anne Kalmari

Mietteitä Minna Canthin päivänä

”Vapaus tasa-arvo ja rakkaus- toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa mailmassa.”

Näin kysyi aikanaan Minna Canth, jonka päivää vietämme tänään.

Naisten tieto, taito ja osaaminen on korkeammalla kuin koskaan. Monet lasikatot on murrettu, mutta silti naisten pääsy vallan ja vaikuttamisen huipulle on perin harvinaista. Monesti huipulla olevia naisia kohdellaan ankarammin ja heidän olemustaan ja arvioidaan tavalla, joka ei ikinä kohdistuisi mieheen. Esimerkkinä vaikkapa kirjankin otsikoksi päätynyt ”keitäs tyttö kahvia” -lausahdus.

Paineensietokykyä arvioidaan vieläkin kuten  Canthin aikaan, jolloin tyttöjen koulutusmahdollisuuksia rajoitettiin. Silloisen käsityksen mukaan naiset eivät olisi kestäneet pitkiä koulupäiviä tai suuria vaatimuksia, vaan olisivat sairastuneet auttamatta hermoheikkouteen. Jos taas pystyy hallitsemaan tunteensa saa helposti maineen jäätävänä naisena. Vahva asiantuntija, pääministeri Kiviniemi esimerkiksi hauskuutti meitä joskus ryhmän illanvietossa, että hän saa kuulemma uima-altaankin jäätymään kylmyydellään. Kylmyyttä ei päämäärätietoisesta naisesta löytynyt sinä iltana hakemallakaan.

Päävastuun perheestä kantaa yleensä nainen. Muistan kun olin vuosia sitten naisille suunnatulla hallintokurssilla. Siellä eräs osallistuja kertoi, että oli joutunut järjestämään seitsemän eri ihmistä hoitamaan vastuitaan, että oli päässyt irrottautumaan viikoksi Helsinkiin. Ihailin tuota paloa. Tahtoa oppia uutta ja sivistyä. Sentään se viikon ajan siellä kotona puoliso, sukulaiset ja ystävät hoitivat lapset, karjan, lemmikin,  ruokatoimitukset naapuriin, sairaan vanhuksen, lasten kuskauksen harrastuksiin, lumenaurauksen ja…. Moniosaaminen ja sirpaleisten asioiden hallinta on meidän naisten vahvuuksiamme.

Naisia alistetaan vielä tänäkin päivänä kodeissa. Sitä on vaikea ymmärtää, sillä minulle itselleni on suotu mies, joka saa kodin juuri tuntumaan kodilta. Onnelliselta.

Vuonna 2017 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi joutui 8 300 suomalaista. Aikuisista uhreista lähes 80 prosenttia oli naisia ja valtaosassa tekijäksi epäilty oli mies.

Pelkästään vuonna 2017 parisuhdekumppaninsa tekemään väkivaltaan kuoli 17 naista ja kolme miestä. Oli kauheaa lukea, että juuri oma kotimaakuntani Keski-Suomi on kärjessä tilastoissa. Surmatuista viidennes oli tehnyt ilmoituksen poliisille, jotkut hakeneet lähestymiskieltoa.  Ei vaieta lähisuhdeväkivallasta. Ei jätetä ketään avunpyytäjää yksin. Ei henkisen eikä fyysisen väkivallan kohdetta.  Ensi-ja turvakoditkin saivat eduskunnalta lisärahoitusta. Entinen kollegani Susanna Huovinnen huolehtii toiminnasta Jyväskylässä vastuullisesti. Rohkaistaan väkivallasta ilmoittamiseen ja muutokseen. Yksi soitto riittää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*