Uusi laki eläinten hyvinvoinnista lähti kahdeksan viikon lausuntokierrokselle joulukuun lopussa. Tämä käynnisti kriittisen keskustelun eläinten hyvinvoinnin tilasta sekä vaatimuksesta luonnoksen tiukentamiselle.

Suomi on monilla mittareilla jo nyt edelläkävijä eläinten hyvinvoinnissa. Parannuksia lainsäädäntöön on tehtävä, mutta askel kerrallaan. Esimerkiksi luonnoksessa esitetty vaatimus tiineytyshäkeistä luopumisesta tulee maksamaan sika-alalle kymmeniä miljoonia euroja. En pidä kotieläintuotannon lopettamista toivovien vaatimuksia järkevänä pohjana keskustelulle.

Itselleni ja monille muillekin eläinten hyvinvointi on tärkeä ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Ostamalla joutsenlipputuotteita varmistan, että ruuantuotantoon käytettyjen eläinten kohtelu on maailman kärkitasoa. Suomalaiset tuottajat olisivat valmiita tekemään jopa lainsäädännön ylittäviä lisäpanostuksia eläinten hyvinvointiin. Kauppojen hintasota kuitenkin lopettaa yhä useamman maatilan ja pakottaa jäljelle jääviä minimoimaan kustannuksia kaikin keinoin. Pelkään, että suomalainen tuotantotapa joutuu nykymenolla vaikeuksiin.

Lihan hinta on Suomessa tippunut, vaikka eläinten hyvinvointiin jo tehdyt parannukset sekä yleinen kustannusten nousu ovat nostaneet tuotantokustannuksia. Hinnoittelulla ja tarjonnalla kaupat asettavat raamit sille, mistä suomalainen kuluttaja voi valita. Jos kotimaista, eettisesti tuotettua lihatuotetta ei saada tiskiin polkuhinnalla, kaupat korvaavat sen edullisemmalla tuontituotteella esimerkiksi Puolasta. Elintarvikemarkkinat eivät ole reilut. Se, joka tekee eniten, saa elintarvikeketjusta pienimmän siivun. Suomalaisten eläinten hyvinvoinnin on siirryttävä viimein kuluttajahintoihin.

Ruotsissa koko ruokaketju on päivittäistavarakaupan johdolla tarttunut kotimaansa lihantuotannon tulevaisuuteen Svesk Kött -kampanjalla. Sanomana on, että kotimainen tuotanto on eettisempää, ja siksi siitä on suotavaa maksaa hieman enemmän. Suomalaisten ruokakauppiaiden olisi aika tunnustaa, että vain reilu hinta takaa eettisen lihantuotantomme tulevaisuuden ja kehityksen. Haastan kaupat kertomaan tuotantotavoista ja maksamaan jalostajille sellaista hintaa, että kuluttajan toiveet alkutuotannon osalta voivat toteutua!

Haluan jatkossakin olla ylpeä siitä laatutyöstä, joka lähtee tiloilta ja jatkuu läpi koko elintarvikeketjun. Kuluttajan kannalta on arvokasta, että hänellä on jatkossakin mahdollista valita lihaa, jonka tuotannossa ei ole käytetty antibioottisia kasvunedisteitä tai vaikkapa sianlihaa, jonka tuotannossa possu on saanut pitää häntänsä.

Anne Kalmari
Kansanedustaja,
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja