Kansanedustaja Aila Paloniemi

Viittomakielisten oikeuksien toteutuminen varmistettava maakunta- ja sote-uudistuksessa

Maanantaina 3.12. vietettiin kansainvälistä vammaisten päivää. Yli miljardi vammaista henkilöä muodostaa yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä maailmassa. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä.

Olen jättänyt tiistaina 4.12.kirjallisen kysymyksen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa.

Keväällä 2015 voimaan tulleen viittomakielilain yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin viittomakieltä käyttävien oikeuksien toteutumiseksi koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevassa lainsäädännössä on tarkoitettu.

Tällä hetkellä maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakiehdotukset eivät huomioi viittomakielisten tarpeita ja kielellisiä oikeuksia. Lakiehdotuksissa tarkastellaan viittomakieltä käyttäviä ainoastaan aistivamman näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä myös perustuslaissa puhutaan kahdesta eri ryhmästä; viittomakieltä käyttävistä ja aisti- ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista. Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu näihin molempiin ryhmiin. Tämä tulisi huomioida, jotta viittomakielilaki tosiasiallisesti toteutuu.

Mikäli viittomakieltä ei sisällytetä lakiehdotusten palvelujen kieltä koskeviin pykäliin, etenkin viittomakieltä käyttävien kuurojen, kuurosokeiden ja muiden kuulovammaisten potilasturvallisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon sekä oikeus tietää esimerkiksi palveluihin liittyvistä vaihtoehdoista ei toteudu.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin tärkeää turvata sekä suoraan viittomakielellä tuotettu palvelu että tulkkauksen käyttö. Suoraan viittomakielellä tuotetulla palvelulla voidaan vähentää kommunikointiongelmien aiheuttamia hoitovirheitä, hoidon viivästymistä ja sosiaalipuolen pitkittyneitä ongelmia.

Sote-uudistuksen myötä ruotsin- ja saamenkielisten palveluiden kehittäminen on jo nousemassa maakuntien tehtäväksi. Myös viittomakielisiä palveluita on kehitettävä vastaavalla tavalla. Tavoitteena tulee olla yhden luukun periaate; kaikki viittomakieliset palvelut voi tilata yhdestä paikasta ja viranomaiset keskenään keskustelevat tarvittaessa vastuu- ja maksajakysymyksistä.

Tarkoituksenmukaisinta olisi, että palveluiden koordinaatiota tukemaan perustettaisiin viittomakielisten, saamelaisten ja ruotsinkielisten sote-palveluiden kansallinen tuki-, resurssi- ja kehittämiskeskukset.

Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*