Kansanedustaja Aila Paloniemi

Terapiatakuu saatava tulevaan hallitusohjelmaan

Heikentynyt mielenterveys aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardin euron kustannukset joka vuosi. Ei ole siis ollenkaan yhdentekevää, kuinka ja miten panostamme hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitavaan työhön. Teen töitä eduskunnan Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa ja olemme ottaneet vahvasti kantaa esimerkiksi terapiatakuun puolesta. Se on mielestäni saatava tulevaan hallitusohjelmaan. Keskusta nostaa esiin vahvasti lasten, nuorten ja omaisten mielenterveyden edistämisen. Tämän lisäksi työtä on tehtävä pitkäjänteisesti myös työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyden edistämiseen. Työikäisten mielenterveyden edistäminen on tärkeää paitsi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, myös työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta.

Kannatan lämpimästi Mielenterveysseuran tavoitetta saada Suomeen pitkän aikavälin mielenterveysstrategia vuoteen 2030 saakka ja sen lisäksi vielä hallituskausittaiset ohjelmat. Näin toimien on hyvät mahdollisuudet edistää mielenterveystyötä pitkäjänteisesti ja tuloksekkaasti. Keskusta on ollut tässäkin aloitteellinen toimija. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan mielenterveysstrategiaa ministeri Annika Saarikon aloitteesta. Tuemme kaikin tavoin tätä työtä.

Arkityössä tarvitaan myös tietovarantoja ja työkalujen kehittämistä päätöksentekoon. Tähän on saatava tukea. Olen iloinen, että mielenterveysjärjestöjen yhteistä kansalaisaloitetta terapiatakuusta kannattavat kaikki kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet – paitsi perussuomalaiset. Terapiatakuu tarkoittaa käytännössä sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi jatkossa lyhytpsykoterapiaan taikka muun psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivässä hoidon tarpeen tunnistamisesta. On selvää, että nopea pääsy hyvän hoidon piiriin ehkäisee tilanteen vaikeutumista ja ihmisten toipuminen on nopeampaa.

Puolueet haluavat satsata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin kouluissa. Suomen Mielenterveysseuralla on tarjota tätä varten ratkaisuksi Hyvän mielen koulua, jossa opitaan mielenterveystaitoja ja jossa koko kouluyhteisön arkea vahvistetaan. Hyvän mielen koulusta voitaisiin tehdä vastaavanlainen menestystarina kuin Liikkuvasta ja myöhemmin Lukevasta koulustakin.

Ei voi liikaa korostaa sitä, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen panos julkisten palvelujen rinnalla on korvaamaton. Vertaistuki, matalan kynnyksen palvelut ja järjestöjen kehittämät toimintamallit tarvitaan kipeästi mielenterveystyön kokonaisuuteen ja myös vapaaehtoistyön potentiaalin hyödyntämiseen.

Vierailin juuri Suvimäen Klubitalossa Jyväskylässä. Se on erinomainen matalan kynnyksen toimintakeskus, jossa saa vertaistukea, apua ja neuvoja arjen pulmiin. Nyt klubitalossa tuetaan entistä useammin opintonsa kesken sairastumisen vuoksi jättämään joutuneita nuoria ja nuoria aikuisia. He pääsevät jälleen kiinni opintoihinsa ja elämänpolku näyttää heti valoisammalta.

Aila Paloniemi, kansanedustaja ja kansanedustajaehdokas (kesk.), Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*