Kansanedustaja Aila Paloniemi

Taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunta on listannut viisi toimenpidettä tulevan hallituskauden työlistaan. Ensimmäinen niistä näkyy jo tämän blogin otsikossa; taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun.
Ehdotamme terapiatakuuta yhdeksi keinoksi lyhentää hoitoon pääsyyn kuluvaa aikaa. Monelle apua tarvitsevalle lyhytkin terapiajakso riittäisi, kun apua ongelmiin saisi riittävän varhaisessa vaiheessa.
Terapiatakuu tarkoittaa sitä, että hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi kun apua haetaan ja oireen mukainen terapiahoito alkaisi kuukauden sisällä. Terapiatakuussa kaikille tarjotaan jo terveydenhoidon perustasolla soveltuvaa varhaista apua. Tämä tarkoittaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa lyhyttä psykososiaalista hoitoa. Hoitoa jatkettaisiin tarpeen mukaan esimerkiksi Kelan tukemalla psykoterapialla.
On aivan selvää, että mielenterveyteen sijoitettu pääoma maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Mielenterveyssyistä jää Suomessa eläkkeelle aivan liian moni nuori. Syrjäytymisen kustannukset tiedetään, ne ovat 1-2 miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen kohdalla. Inhimillisiä kärsimyksiä ei voi edes rahassa mitata.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää vuoteen 2030 ulottuvan mielenterveys- ja päihdeohjelman rakentamisen jatkamista. Asiantuntijakuuleminen ja kokemusasiantuntijuus on tuotava rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosseja.

Nuorten syrjäytymistä ja eriarvoistumista taklataan parhaiten tuomalla apua lähemmäs, arkiympäristöön ja kouluihin. Neuvottelukunta haluaa kouluihin sitovan suosituksen oppilashuoltohenkilökunnan määrästä. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tulee tarjota mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten apua matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi psykiatristen sairaanhoitajien ottaminen mukaan koulujen oppilashuoltoryhmiin on tuonut erinomaisia tuloksia monissa kunnissa.

Neuvottelukunta muistuttaa myös vahvan tuen merkityksestä vauvaperheille ja lasta odottaville vanhemmille. Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmilla on tai on ollut mielenterveyden häiriö. Lapsiomaiset joutuvat näissä perheissä kantamaan kohtuutonta taakkaa, ellei heidän hätäänsä huomata ja ellei siihen tarjota apua. Paitsi lapsia ja nuoria, apua ja tukea on ohjattava koko perheelle.

OECD:n tilaston mukaan mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa, 6000 euroa jokaista palkansaajaa kohden.
Neuvottelukunta kannustaa luomaan kestävät mallit ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön rahoittamiseksi. Tasavertaiset matalan kynnyksen palvelut ovat avainasia, jotta ihmisten ongelmat eivät monimutkaistu ja tuota vieläkin enemmän myös  kustannuksia yhteiskunnalle.

Aila Paloniemi
kansanedustaja ( kesk)
Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*