Kansanedustaja Aila Paloniemi

Nuoret yhteiskunnan rakennustöihin

“Nuoret ovat merkittävä voimavara ja heidän potentiaalinsa ja tarpeensa on otettava huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa” todetaan Suomen YK-strategiassa vuodelta 2013.

Historian ensimmäinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma numero 2250 hyväksyttiin joulukuussa 2015 YK:n turvaneuvostossa. Sen juuret johtavat Suomeen ja suomalaisten nuorisotoimijoiden ajatuksiin nuorista rauhantekijöinä ja päättäjinä.

Nuoria ei pidä nähdä uhreina tai rikollisina. Heidän tulee saada olla aktiivisia toimijoita ja rauhanrakentajia yhteiskunnissaan.

Suomella on vahva kokemus nuorten osallistamisesta päätöksentekoon. Esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat valmis suomalainen vientituote maailmalle.

Koulutuksen merkitys on aivan olennainen, kun nuorille halutaan antaa työkaluja rauhankulttuurin omaksumiseen ja väkivaltaisen ääriajattelun torjumiseen. Koulutuksen ja sivistyksen merkitystä ei voi kyllin korostaa myöskään esimerkiksi medialukutaidon, historian ja kulttuurien tuntemuksen näkökulmasta.

Tämän päivän nuorten sukupolvi on maailmanhistorian suurin. Maapallolla elää 1,8 miljardia 10-24-vuotiasta nuorta ihmistä. Kolmasosa nuorista on vailla työtä ja tulevan vuosikymmenen aikana työmarkkinoille on tulossa miljardi nuorta lisää. Työttömyys ja heikko pääsy koulutukseen koskettaa kipeimmin tyttöjä ja nuoria naisia. Suuri joukko tyttöjä pakkonaitetaan hyvin nuorina ja heidän koulutiensä päättyy siihen. Osa tytöistä menehtyy liian varhaisten raskauksien ja synnytysten aiheuttamiin komplikaatioihin. Teollistuneet maat Suomi mukaanluettuna koettavat tehdä parhaansa asenteiden muuttamiseksi lapsiavioliittoja kohtaan. Myös tyttöjen silpomisen vastaista työtä tehdään aktiivisesti. Tuloksia saadaan pitkäjänteisellä työllä.

Nuoret ovat enemmistönä niissä maissa, joissa esiintyy aseellisia konflikteja. Heitä on tällä hetkellä yli 600 miljoonaa. Voimme vain kuvitella, mitä seurauksia on sillä, jos nuoret ikäluokat eivät pääse opinpoluille eivätkä säällisiin töihin.

Yhä suurempi joukko kokee näköalattomuutta ja toivottomuutta. Heitä on helppo houkutella ääriliikkeisiin ja radikalisoituminen vahvistuu. Jos elämällä ei ole suuntaa eikä toivoa paremmasta, myös pakolaisuus lisääntyy.

Teen työtä ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan parissa eduskunnassa. Kaikkien valtioiden on mielestäni ymmärrettävä nuorten potentiaali ja tuettava heidän osallisuuttaan päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Kestävä kehitys lähtee siitä, että jokaisella on mahdollisuus kaikenlaisissa yhteiskunnissa kasvaa täyteen mittaansa, tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi kansalaisina ja päätöstentekijöinä.

Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*