Kansanedustaja Aila Paloniemi

Inhimillistä hoivaa jokaiselle vanhukselle – hoitajamitoitus lakiin

Jokaiselle vanhukselle on turvattava turvalliset ja arvokkaat elämän viimeiset vuodet.

Se on inhimillinen velvollisuutemme ja tärkeää myös Suomen tulevaisuuden kannalta. Suomi ikääntyy vauhdilla. Samalla syntyvyys on meillä historiallisen alhaalla ja työikäisten määrä vähenee.

Vanhustenhoidon vakavat laiminlyönnit yksityisten hoivajättien toimipaikoissa osoittavat, että ahneus on mennyt inhimillisyyden edelle. Voitontavoittelu on ottanut niskalenkin hyvästä hoidosta ja hoivasta.

Ihmisten suuttumus on ymmärrettävää ja oikeutettua. Me kaikki olemme järkyttyneitä tietoon tulleista kaltoinkohteluista. Meidän päättäjien tehtävä on hakea ratkaisuja vanhustenhoidon parantamiseksi. Riitelemällä ongelmat eivät ratkea. Kaikilla puolueilla on peiliin katsomista. Se on kuitenkin sanottava, että nykyinen hallitus ei ole vanhustenhoidosta eikä muista ihmisten peruspalveluista leikannut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on tarttunut ripeästi tuoreisiin ongelmiin. Hoito- ja hoiva-alan toimijoiden kesken on sovittu lista toimista, joilla osaltaan parannetaan vanhustenhoidon tilannetta. On tärkeää, että toimet nyt päättäväisesti toteutetaan.

Saarikko on myös aloittanut valmistelun sitovan hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin nykyisen suosituksen sijaan. Tämä on ollut myös hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden toive.

Keskustan tavoite on, että uudistuksesta sovitaan eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Tahtoa lain aikaansaamiseksi ainakin Keskustalla on. Tällä vaalikaudella aika ei vain yksinkertaisesti enää riitä, sillä laki vaikutusarvioineen ja lausuntokierroksineen on valmisteltava huolella.

Julkisuudessa keskustelua herättänyt mitoitus tarkoittaa sitä, paljonko työntekijöitä hoitopaikassa on vähintään oltava vanhusta kohden. Keskusta kannattaa mitoituksen korottamista 0,7 tasolle. Tällä hetkellä se on 0,5. Suurimmassa osassa hoitopaikoista se on jo saavutettu, mutta jokainen alitus on tietenkin liikaa.

Vanhusten hoito ei tule kuntoon vain heikoimmassa kunnossa olevien laitoshoitoa parantamalla. Keskusta esittää myös vanhusten kotihoitoon lisää henkilöstöä ja sitä, että jokaiselle ikäihmiselle taataan vähintään yksi lämmin ateria päivässä. Tavoitteemme on parantaa edelleen omaishoidon ja omaishoitajien tilannetta. Lisäksi ehdotamme vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista.

Myös vanhustenhoidon kannalta eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakunta-uudistus on syytä lopultakin saada maaliin.

Uudistuksen myötä maakunnista tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä kuntien sijaan. Maakunnille tulee sekä monia velvoitteita että välineitä, joilla palvelujen laadusta voidaan huolehtia. Niille tulee mm. oikeus puuttua pikaisella aikataululla toimintaan, jos palvelun laatu ei tyydytä.

Valvontaviranomaiset tekevät jatkuvaa valvontatyötä sekä oma-aloitteisesti että saatujen yhteydenottojen perusteella. On ollut erittäin tärkeää, että epäkohtia yksityisten hoivajättien toiminnasta on tuotu julkisuuteen. Hoitajien pelko oman työpaikkansa puolesta ei saa tätä estää.

On selvää, että valvontaviranomaisten voimavarat ovat äärirajoilla ja niiden vahvistaminen on paikallaan. Vanhusten hyvä hoito ei kuitenkaan koskaan voi perustua vain valvonnan uhkaan. Peruslähtökohtana on oltava, että lakien, asetusten ja suositusten mukaan toimitaan, onpa kyse julkista, yksityisistä tai järjestöjen hoitamista palveluista. Vanhusten inhimillinen ja turvallinen arki on oltava kaiken perustana.

Vanhustenhoitoon ja laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia. Alan houkuttelevuus on yhteinen ongelmamme. Hoito- ja hoivatyö on jo itsessään raskasta. Henkilöstön alimitoitus sekä johtamiseen liittyvät ongelmat hankaloittavat tilannetta työpaikoilla entisestään. On tärkeää kehittää jatkuvasti hoito- ja hoivatyön käytäntöjä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan myös tekniikkaa avuksi.

Ikäihmisiä hoivaa naisvaltainen, itsekin ikääntyvä henkilöstö, joista 77% on lähihoitajia. Noin joka kymmenes hoitajista saavuttaa eläkeiän kolmen vuoden sisällä. Hoitajien määrän rinnalla heidän työhyvinvointinsa, motivoituneisuutensa ja soveltuvuutensa alalle ovat hyvän hoivan lähtökohtia. Hoivatyö ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen – myös palkkauksen osalta. Edellytykset hoivatyön tekemiseen hyvin on mahdollistettava yhteisin päätöksin ja sitoumuksin.

Aila Paloniemi
kansanedustaja ( kesk)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*