Suomi on jo vuosia erottunut edukseen kansainvälisissä hyvinvointitutkimuksissa. Me olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista. Nousimme kolmanneksi kansainvälisessä eläkevertailussa. Eri maiden eläkejärjestelmiä arvioitiin eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta.

Suomi pärjäisi eläkevertailussa vieläkin paremmin, jos minimieläke olisi suurempi, nyt indeksileikkaukset ovat heikentäneet pienimpiä eläkkeitä lukuun ottamatta takuueläkettä, jota on korotettu useita kertoja. Keskustan tavoitteena on nostaa takuueläke 900 euroon kuukaudessa.

Köyhyys on lisääntynyt Suomessa ikääntyvien ihmisten sosiaalisena ongelmana. Köyhyys koskettaa eniten työttömiä ja pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä kansalaisia. Pienituloisimpia ovat 85 vuotta täyttäneet naiset, jotka eivät ole tehneet palkkatyötä kodin ulkopuolella. Parisuhteen köyhyydeltä suojaava vaikutus loppuu heidän kohdallaan, koska naiset elävät miehiä pidempään ja jäävät asumaan yksin puolison kuoltua. Asumis- ja lääkekulut ovat moneen ikääntyneen suurimpia menoeriä. Seuraavalla vaalikaudella asumiskulujen kohtuuttomuuksiin on puututtava, esimerkiksi sähköveroa on kevennettävä korkeiden siirtohintojen alueilla.

Sipilän hallitus kevensi pienituloisten eläkeläisten, työttömien, perheiden ja palkansaajien verotusta. Takuueläkettä korotettiin, lääkkeiden omavastuurajaa alennettiin ja pienimpiä päivärahoja nostettiin noin 80 eurolla kuukaudessa. Rintamaveteraaneille mahdollistettiin samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideillekin. Myös veteraanien kuntoutuksen määrärahoja lisättiin. On hienoa, että kunnat ovat aktivoituneet veteraanipalveluiden järjestämisessä.

Köyhyys varjostaa arkea ja heikentää ikääntyneiden toimintamahdollisuuksia. Näin käy sitä useammin, mitä huonompi on ikääntyneen terveys ja mitä vähemmän hän saa tukea läheisiltään.

Toimivilla, ennaltaehkäisevillä sosiaali- ja terveyspalveluilla on paitsi ihmisen terveydentilan, myös yhteiskunnan kannalta suuri merkitys. Ne estävät ikääntyneiden eriarvoistumista ja edistävät tasa-arvoa. Iäkkäiden palveluja on kehitetty koko tämän vaalikauden ajan ja tätä työtä on edelleen jatkettava.

Kotihoito on ollut yksi ikääntyneiden ja omaishoidon kärkihankkeen keskeisistä kohteista. Kotihoitoa on saatava tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina ja sote-ammattilaisten on ohjattava ikääntyneet heille sopivien palvelujen piiriin. Kaiken hoidon ja hoivan tulee kuntouttaa ja tukea ikääntyneen omien voimavarojen säilymistä.

Myös omais-ja perhehoito on ollut erityisen kehittämisen kohteena. On luotu toimintamalleja kaikenikäisille omaishoidettaville ja perhehoidossa oleville. Myös omais- ja perhehoitajien tukea on lisätty. Omaishoidon tuen kriteerit on saatava yhtenäisiksi koko maassa ja omaishoitopalkkiota tulee korottaa ja verotusta huojentaa. Lyhytaikaista perhehoitoa on saatava lisää jotta omaishoitajat voivat pitää vapaansa ja hoidettava saa hoitoa kotiinsa tai pääsee tuttuun ja turvalliseen perhehoitokotiin.

Joka viides suomalainen kokee joskus yksinäisyyttä, lähes joka kymmenennellä yksinäisyys on jatkuva seuralainen. Yksinäisyys on yhtä merkittävä terveysriski kuin tupakointi tai ylipaino.

Elämänmuutokset, esimerkiksi vakava sairaus, ero, puolison kuolema tai työpaikan menetys voi vähentää tai katkaista yhteyksiä muihin ihmisiin. Myös jatkuvat muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä voivat aiheuttaa irrallisuuden ja vieraantumisen tunnetta (HS 2.12.2018)

Yksinäisyyttä voi torjua panostamalla psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään elämänlaatuun. Fyysinen elämänlaatu kuten heikko liikuntakyky ei yksin selitä yksinäisyyttä, selviää Jyväskylän yliopiston Promeq –tutkimushankkeesta. Yksinäisyys on kipeä ongelma erityisesti yksinasuvien ja paljon palveluita tarvitsevien ikääntyneiden joukossa. Ikääntyneiden viesti on, että yksinäiset haluavat päästä pois kotoa vaikka liikuntakyky olisikin heikko.

Yksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä. Nuoret nimeävät ongelmikseen yksinäisyyden, heikon itsearvostuksen, vanhempien kaipuun, koulukiusaamisen ja asunnottomuuden. Ne jättävät nuoren elämään syvät jäljet. Nuoret kertovat kaipaavansa kipeästi vanhempia, jotka pystyisivät auttamaan heitä ja joilla olisi heille aikaa. Hyvä resepti nuorten ongelmiin onkin se, että he saavat sosiaalista tukea, asiallista ja kunnioittavaa kohtelua, kavereita ja kuulluksi ja nähdyksi tulemista.

Olen iloinen, että lasten ja nuorten ääntä halutaan nyt kuulla heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa. Onnistuneet ja vaikuttavat palvelut syntyvät vain yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.

Myös valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa lapsiperheille suunnattujen palvelujen kokonaisuudesta. Perheet tarvitsevat enemmän ja oikea-aikaista tukea arkeensa. Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi tehokkaimmista avun muodoista.

Kotihoidontuki tulee säilyttää nykyisellään eli siihen saakka kun lapsi täyttää 3 vuotta. Pienituloisille perheille lapsilisäkorotukset olisivat hyvä lisä kohentamaan perheen taloutta.  Perhevapaauudistus on tehtävä lasten ja perheiden ehdoilla, perheet itse tietävät mikä heille on paras ja toimivin järjestely. Myös isiä on kannustettava pitämään perhevapaita.

Aila Paloniemi, kansanedustaja, kansanedustajaehdokas (kesk.)