YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. vietetään Suomessa asunnottomien yötä. Keskustan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2021 mennessä ja poistaa se Suomesta kokonaan vuoteen 2025 mennessä.

Yksi keskeinen syy asunnottomuuden taustalla on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Yhdyskuntasuunnittelulla tulee vähentää asuinalueiden sosioekonomista eriytymistä. Lisääntyneellä sosioekonomisella eriytymisellä on monia negatiivisia vaikutuksia muun muassa terveyteen ja koulutukseen.  Jos itsenäinen asuminen ei suju, tulee tuettua asumista olla tarjolla, erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla on usein laajoja päihde -ja mielenterveysongelmia sekä elämänhallinnan haasteita.

Merkittävä tekijä asunnottomuuden taustalla ovat vuokralaisten elämänhallintataitojen puutteet, jotka ilmenevät esimerkiksi taloudenhoidon ja vuokranmaksun ongelmina ja luottotietojen menettämisenä. Vuokralaisen luottohäiriömerkintä hankaloittaa huomattavasti uuden asunnon löytymistä, vuokravelka ja häätö estävät sen usein kokonaan. Vuokranantajan riski on huomattava, koska maksamatta jäänyt vuokrasumma voi mennä jonon jatkoksi tuhansien eurojen ulosottovelkoihin.  

Myös kotivakuutuksen saaminen on vaikeaa, jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintä. Merkinnän saaneen voi olla vaikea saada asuntoa, koska hän ei saa kotivakuutusta. Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta myöntää vakuutusta henkilöille, joilla on toistuvia maksuhäiriömerkintöjä. Useat vuokranantajat edellyttävät kuitenkin kotivakuutuksen ottamista, erityisesti siihen kuuluvan vastuuvakuutuksen vuoksi.

Vuosina 2016-2017 Riskivakuutus-hankkeessa rakennettiin ansioituneesti uutta vakuutustuotetta, joka mahdollistaa kotivakuutuksen kaltaisen vakuutusturvan luottotietonsa menettäneelle asunnon hakijalle. Lisäksi LähiTapiola on pilotoinut huoneistoturvavakuutushanketta, jossa turvataan kiinteistön omistajan omaisuutta ja mahdollistetaan asunnon vuokraaminen henkilölle, joka ei saa kotivakuutusta. Tämä hanke on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön asunnottomuuden toimenpideohjelman kanssa ja se kestää vuoden 2018 loppuun.

Näissä hankkeissa kokeillut erittäin hyvät toimintatavat pitäisi ottaa laajemmin käyttöön koko maassa. 

Asunnottomuus on vaikeasti tunnistettava ilmiö tilanteissa, joissa ihminen ei asu kadulla, vaan kavereiden tai sukulaisten luona.  Myös vankiloissa, päihdehuollon laitoksissa ja psykiatrisissa sairaaloissa elää ihmisiä, joilla ei ole kotia, jonne palata laitosjakson jälkeen.  

On selvää, että jos ei ole kotia ja vakituista osoitetta, on vaikea hoitaa asioitaan, kiinnittyä yhteiskuntaan, kouluttautua tai saada töitä. 

Asumisen ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea tarvitaan. Erityisesti nuorille, esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille, suunnatut asumistaitokurssit tuovat valmiuksia itsenäisen asumisen onnistumiseen. Lisäksi asumisneuvonnan laajentaminen valtakunnallisesti olisi tärkeää. Asumisneuvonta lisää vuokralaisten mahdollisuutta saada tukea varhaisessa vaiheessa esimerkiksi vuokranmaksun ongelmiin. Kunnallisiin vuokrataloyhtiöihin asumisneuvonta olisi hyvä lisäys ja tarpeellinen työmenetelmä. Asumisneuvonnalla on voitu vaikuttaa häätöjen vähenemiseen siellä missä palvelua on jo kokeiltu.