Heinäkuussa 2018 astui voimaan uusi taksilaki. Sinänsä hyvät tavoitteet joustavuuden lisäämisestä ja hintojen laskusta eivät kuitenkaan toteutuneet. Päinvastoin. Uudistuksen myötä hinnat ovat paikoin jopa nousseet ja varsinkin syrjäseuduilla taksia on entistä vaikeampi saada.

Taksiuudistuksessa riittääkin korjattavaa.

Päivystysvelvollisuus olisi palautettava syrjäseuduille. Tämä ei tietenkään enää ole helppoa. Maalaisjärkikin sen sanoo, että taksien ei kannata syrjäseutujen tolpilla päivystää, ellei lainsäädäntö turvaa maaseudulla asuvien taksipalveluja.

Monelle taksi on ainoa vaihtoehto pidempien matkojen kulkemiseen, kun julkista liikennettä tai omaa autoa ei ole ole käytettävissä. Näin on esimerkiksi monen iäkkäämmän osalta.

Olisi myös tärkeää parantaa kuluttajansuojaa. Maksimitaksaa tulee tarkastella. Lisäksi taksien tunnistettavuus on turvattava.

Takseille tulisi harkita omia rekisterikilpiään, kuten on monessa maassa. Tällaisen taksikilven saisi vain lupien ja vakuutusten ollessa kunnossa. Tämä helpottaisi paitsi asiakkaita, myös viranomaisten työtä liikenteenvalvonnan kannalta.

Tarvitsemme uudistuksia, mutta virheitä on kyettävä korjaamaan. Nyt on vihdoin aika kuunnella alan asiantuntijoita, eli suomalaisia taksiyrittäjiä.