Joonas Könttä

Isänmaallinen ja kansainvälinen

Suomi on aina ollut kansainvälinen. Meillä on vahvat pohjoismaiset siteet, jonka lisäksi kulttuurimme on ottanut runsaasti vaikutteita idästä. Eurooppalainen läntinen arvoyhteisö on meille luonteva.

Samaan aikaan meillä on täysi syy ja oikeus olla ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme.

Talvisodassa oli kysymys siitä, että valtio – joka puolusti ihmisoikeuksia, kansainvälisyyttä, sananvapautta ja tasa-arvoa – kävi puolustussotaa sellaista valtiota vastaan, joka vähät välitti kaikesta näistä. Näitä asioita veteraanimme puolustivat säilyttäen itsenäisyytemme. Puolustamissamme arvoissa ei ole kuitenkaan mitään häpeämistä. Demokraattinen valtio puolustautui diktatuuria vastaan.

On sääli, että Suomen kansallisen itsenäisyyden symboli leijona on viime vuosina totuttu yhdistämään rasismiin. Suomen satavuotis-vuonna suhtautuminen leijona-symboliin ja arvoihimme onneksi hieman puhdistui.

Meillä ei ole mitään syytä olla allergisia omille kansallisille symboleillemme, kunhan emme käytä niitä väärin.

Hyvinvointivaltiomme rakennettiin sotien jälkeen yli luokkarajojen. Koulutuksemme on maailman arvostetuimpia ja monilla mittareilla Suomi on maailman paras maa. Tästä saa ja pitää olla ylpeä. Yhteistyö kylmän sodan aikana pohjoismaiden kanssa, EU-jäsenyys ja kansainvälistyminen ovat luoneet nyky-Suomen askelmerkit. Isänmaallisuus ja kansainvälisyys eivät ole koskaan sulkeneet toisiaan pois – eikä niiden tulekaan.

Meidän on parempi yhdessä kuin eristettynä. On aina ollut suomalaista olla kansainvälinen.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*