”Kenelle Pihtiputaan mummo voi soittaa, jos hän tarvitsee ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalveluita?” Näin kysyi muuramelainen Leena Roivainen Keskisuomalaisessa 4.10. Mummo soittaa 1.1.2023 jälkeen ihan samaan  terveysaseman tai sosiaalitoimen numeroon kuin tähänkin asti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden taikka pelastupalveluiden puhelinnumerot tai toimipisteet kotikunnassa eivät muutu tai vaihdu vuoden vaihteessa. Ne pysyvät samoina, vaikka Keski-Suomen hyvinvointialue alkaa hoitamaan palveluita kuntien sijaan.

Vuodenvaihdetta voi siis odottaa Keski-Suomessa turvallisella mielellä. Jatkuvuus ja turvallinen siirtymä uuteen on johtolankana.

Palveluverkko ja puhelinnumerot pysyvät entisellään ja tutut hoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät ja pelastustoimen ammattilaiset löytyvät entisistä palvelupisteistä. Asiakkaiden kannalta muutokset ovat siis vuodenvaihteessa hyvin pieniä. Myöskään nykyisillä omaishoidon tuen, lapsiperheiden kotipalveluiden, vanhusten kotihoidon tai muilla sosiaalipalveluiden asiakkailla maksut tai tuen ehdot eivät vuodenvaihteessa muutu.

Uusille sosiaalihuollon asiakkaille aluevaltuusto päättää marraskuussa uudet ja koko maakunnassa yhtenäiset toimintamallit. Ne otetaan vanhoille asiakkaille käyttöön siirtymäajan jälkeen vuoden 2023 mittaan. Asiakkaisiin otetaan mahdollisista muutoksista yhteyttä.

Eriarvoisuutta vähennetään

Hyvinvointialueen tarkoitus on vähentää eriarvoisuutta ja saada palvelut vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Samoin tarkoitus on lisätä keskisuomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta yhdessä kuntien, järjestöjen seurakuntien ja myös yritysten kanssa. Tästä syystä ihmisten lähellä olevia peruspalveluita vahvistetaan.

Monenlaista kehitystyötä onkin meneillään. Muutosta tehdään vähitellen. Esimerkiksi  paljon palveluita käyttävät asiakkaat saavat oman yhteyshenkilön sosiaali- ja terveyskeskukseen. Useamman alan ammattilaisten tiimit tarjoavat tukea niin ettei asiakkaan tarvitse kulkea ovelta toiselle tai soitella eri puolille.

Ihmisille tulee enemmän kanavia vaikuttaa palveluiden laatuun. Verkosta saa jatkossa paljon enemmän palveluita ja yhteyksiä ammattilaisiin. Verkkopalveluita ei ole kenenkään pakko käyttää. Jokainen joka haluaa voi asioida suoraan ihmisten kanssa soittamalla tai tulemalla paikan päälle. Esimerkiksi vammaisten ihmisten kannalta verkkopalveluista voi olla paljon hyötyä.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki keskisuomalaiset pääsevät laadukkaisiin palveluihin samoin ehdoin. Etenkin lastensuojelussa, vammaispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa on voinut olla paljonkin eriarvoisuutta kuntien välillä palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Tärkeässä roolissa on yhteinen palveluohjaus, mistä neuvotaan ja ohjataan eteenpäin sekä arvioidaan ripeästi palvelutarvetta. Valmisteilla on myös henkilökohtaisen avun keskus, joka helpottaa vammaisten arkea.  Ikääntyvien kotiin menevissä palveluissa on monenlaista vireillä.

Hyvinvointialueen tavoite on parantaa koko Keski-Suomessa peruspalveluita ja hoitoon pääsyä niin että  perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutuu. Syyskuusta 2023 lähtien hoidon tarpeen arviointi on saatava samana päivänä, kun asiakas ottaa yhteyden terveyskeskukseen. Ensimmäinen hoitotapahtuma tulee olla kahden viikon sisällä yhteydenotosta. Ellei omilla palveluilla se onnistu, on käytettävä ostopalveluita tai palveluseteliä.

Vuoden 2024 puolella perusterveydenhuollon hoitotakuun määräaika lyhenee viikkoon eli 7 päivään. Suun terveydenhuollossa hoito 1.9.2023 jälkeen ensimmäinen hoitotapahtumaa tulee olla 4 kuukauden sisällä palvelutarpeen arvioinnista ja  ja 1.1.2024 jälkeen 3 kuukaudessa. Nyt tuo vastaava aika on puoli vuotta.

Suurin uhkatekijä hyville palveluille on henkilöstöpula. Siksi hyvä johtaminen ja esimiestyö ovat aivan avainasemassa. Vetovoimaisella työpaikalla voi tehdä itselleen merkityksellistä työtä eettisesti kestävällä tavalla. Palkkauksen perusteet yhtenäistetään useamman vuoden aikana. Edelleen on mahdollista tehdä paikallisia sopimuksia esimerkiksi palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Muutosvaiheen tiedotusta henkilöstölle koetetaan koko ajan parantaa. Nykyiset esimiehet ovat tässä avainasemassa.

Johtaminen ja organisaatio muuttuu

Moni on ihmetellyt, miksi syksyllä on uutisoitu vain johtajavalinnoista. Siksi että suurin muutos hyvinvointialueuudistuksessa nyt ensi alkuun koskee johtamista. Entisen kuntakohtaisen organisaation sijaan siirrytään koko Keski-Suomen kokoiseen organisaatioon.

Kokoamalla osaamista uudella tavallahalutaan varmistaa, että palvelutuotanto vastaa entistä paremmin eri ikäisten ja erilaisten ihmisten tarpeisiin. Tavoitteena on uudella organisaatiolla ja yhtenäisillä toimintamalleilla saada sopiva tuki asiakkaalle oikeaan aikaan. Mitä paremmin tämä onnistuu, sitä paremmin myös hyvinvointialueen rahat riittävät. Eniten lisäkustannuksia tulee siitä, jos asiakasta ”pompotetaan” tai tuki ei heti ensi kerralla osu kohdilleen.

Nykyisissä 26:ssa erilaisessa kuntaorganisaatioissa toimineet johtajat siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen mutta eivät välttämättä johtamistehtäviin. Tulevassa organisaatiossa johtajapestejä on loppujen lopuksi vähemmän kuin nykyisessä kuntiin hajautetussa mallissa. Henkilöstön kannalta on lisäksi tärkeää , että lähiesimiehiä on riittävästi ja heillä on vahva osaaminen hyvän työyhteisön luomiseen.

Kun 26 organisaatiota yhdistyy, tarvitaan valmennusta yhteiseen ihmislähtöiseen toimintakulttuuriin. Se on alkuvaiheessa johtajien tärkeimpiä tehtäviä. Tähän on tulossa johdon ja esimiesten koulutus- ja valmennusohjelma.

Kumppanuuksia tarvitaan moneen suuntaan

Keski-Suomen hyvinvointialueen ei ole tarkoitus myllätä kaikkea uusiksi. Vanhaa, tuttua ja turvallista pysyy. Kehitystyössä on tärkeä tunnistaa se mikä toimii ja se mikä kaipaa korjausta. Ensi kevään aikana laaditaan uusi palvelustrategia ja sen tekemisessä kerätään ihmisten palautetta.

Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja seurakuntien  sekä yritysten kanssa on ratkaisevaa hyvinvointialueen onnistumiselle. Kuntien kanssa onkin tehty jo puitesopimukset. Niitä lähdetään pian konkretisoimaan. Järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa tehdään yhteistyötä erityisissä vaikuttamistoimielimissä.

Tutkimus- , kehitys- ja innovaatiotoiminnassa kumppaneita ovat korkeakoulut, oppilaitokset ja elinkeinoelämä.

Hyvinvointialueen toimintaa, taloutta ja hallintoa Keski-Suomessa johtaa aluehallitus, aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä virkajohdon kanssa.  Eriarvoisuutta vähentävä ja kustannusten kasvua hillitsevä uudistaminen on pitkäjänteistä työtä. Siinä päästään vauhtiin, kun uusi organisaatio on saanut tekijänsä.

Ihmisten kannalta toki tärkeintä kaikessa työssä on luotettavuus eli se, että apua, tukea ja hoitoa saa silloin kun siihen tarve on.

Kansanvaltainen päätöksenteko tuo mukanaan avoimuutta. Uusiin päättäjiin voi ja saa ottaa myös yhteyttä. Aktiiviset ihmiset, järjestöt ja muut toimijat ovat välttämätön tuki sille, että saamme Keski-Suomesta ihmisille mahdollisimman hyvän.

Maria Kaisa Aula
Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja
mariakaisa.aula (at) hyvaks.fi

Hyvinvointialueen vuodenvaihdetta ja ihmislähtöisen Keski-Suomen suuntaa esittelevä tilaisuus pidettiin Äänekoskella 11.10.2022. Sen tallenteen voi katsoa täältä.