Ilmolahden ihminen

Kirkon uudet sävelet

Kirkolliskokouksessa Turussa veisattiin viime viikolla antaumuksella. Testattavana oli virsikirjan lisävihko, joka tulee käyttöön adventtina 2016.

Jokaisen 80 sävelmän ja sanoituksen soveltuvuus tutkitaan tarkkaan. Ne tuovat mukavasti esille kristillisen kirkon maailmanlaajuisuutta. Sanoituksia on suomen ohella mm. englannin, heprean ja afrikan kielillä.

Vanhaa tuttua edustaa “Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”. Uusia kauniita ovat ”Morning has broken” (Aamu on tullut) tai Amazing grace (Ihmeellistä armoa).

Viitasaarelaisittain tuttua keskustelua herätti Jyrki Linjaman monimutkaisesti soinnutettu taidevirsi ”Maa järkkyy, murtuu”. Piispainkokous jopa suositteli sitä kokonaan poistettavaksi uudesta lisävihkosta.

Mieluisa uusi tulokas on Jaakko Löytyn “Edessä portti tuntematon aukeaa”. Tuonpuoleisesta emme tiedä, mutta kuitenkin uskomme ja luotamme. ”Kahden maan kansalaisen” laulu sopii myös helatorstain henkeen.

Kirkossa kaikki päätökset tehdään harkiten. Kirkkolain muutokset kun vaativat melkein aina laajan, kolmen neljäsosan enemmistön. Turussa tähän kynnykseen kompastui seurakuntarakenteen uudistus. Riittävää enemmistöä ei löytynyt.

Toiminnallisesti itsenäisillä seurakunnilla olisi ollut uudessa mallissa yhteinen  talous-, henkilöstö- ja kiinteistöhallinto. Jokaisen seurakunnan olisi pitänyt kuulua yhteistyöalueeseen. Vaaleilla olisi valittu edustajat sekä kotiseurakuntaan että yhtymän valtuustoon. Yhtymillä haettiin säästöjä ja osaamista tukipalveluissa. Olin uudistuksen kannalla, koska  ajattelen asiaa seuraavien kymmenien vuosien kannalta. Verotulot vähenevät ja väki ikääntyy Viitasaarellakin. Yhteistyöstä olisi hyötyä.

Äänestyksen lopputulos oli 78 – 31 kun enemmistöön olisi vaadittu neljä ääntä enemmän. Vastaan äänestäjillä oli erilaisia perusteluita: diakonian ja kanttorin viran mainitseminen lakipykälissä pakollisina virkoina, kirkkoneuvoston puheenjohtajuuden mahdollistaminen maallikoille, eräiden isojen seurakuntien (Salo, Rovaniemi, Jyväskylä, Mikkeli) haluttomuus ryhtyä yhtymän muodostamiseen. Lisäksi oli ylipäätään vastustusta siihen, että yhtymään kuuluminen olisi pakollista. Ruotsinkieliset edustajat olivat melkein kaikki vastaan näistä syistä.

Tulos haastaa miettimään, voidaanko kirkossa ylipäätään tehdä suuria uudistuksia, koska kolmen neljäsosan enemmistövaatimus on niin vaikea saavuttaa. Jossain sanottiin osuvasti, että kirkon ”kvartaali” taitaa olla 25 vuotta. Harkintaa toki tarvitaan, mutta hyvin verkkaisessa päätöksenteossa on riskit: maailma ympärillä muuttuu meistä huolimatta.

Kirkolliskokous valitsi ja asetti myös komitean miettimään kirkon koko organisaatio- ja toimintamallia tulevaisuutta varten. Olin tätä asiaa valmistelemassa tulevaisuusvaliokunnassa.

Uutta komiteaa vetää kirkolliskokouksen lakivaliokunnan osaava puheenjohtaja Antti Savela, joka toimii siviilissä Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamannina. Komitean alkuperäinen tarkoitus oli miettiä kirkon keskushallintoa. Seurakuntarakenneuudistuksen kaatuminen lykkää myös paikallisten mallien miettimisen komitean syliin. Komitealta odotetaan luovaa työtä. Hallinto on nyt melkoisen raskasta ja hidasta. Ketterämpään suuntaan pitäisi päästä.

Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Saarijärven ja Äänekosken seurakuntien kesken kokoonnumme toukokuun lopulla arvioimaan tilannetta. Voimme nyt miettiä tiivistetäänkö yhteistyötä nykyisen lainsäädännön pohjalta vai jatketaanko yksikseen. Toki yhteistyöhön nykyinenkin laki antaa mahdollisuuksia, jos vaan tahtoa on.

Mielenkiintoisia kokemuksia olisi saatavilla Ylä-Savon seurakunnista, jotka ovat yhtymässä toimineet jo joidenkin vuosien ajan – ilmeisen hyvillä tuloksilla.  Viitasaariyhteistyötäkin aikoinaan kaavaillut Keiteleen seurakunta oli menossa mukaan  nyt mukaan Ylä-Savon yhtymään.
Maria Kaisa Aula

Kirjoittaja on Viitasaaren kirkkovaltuuston pj ja kirkolliskokouksen jäsen.

Kommentit

  • Antti Hiltunen

    Sen verran pitää Maria Kaisan hyvää kirjoitusta täydentää, että rovastikunnan palaveriin on kutsuttu myös Karstulan ja Kyyjärven seurakuntien edustajat. Kivijärvi puolestaan on osa Saarijärven seurakuntaa.

  • Timo Vuojus

    Määräenemmistöksi riittäisi yli puolet kirkolliskokouksessa.

    –Mitä lauluun tulee, siihen innostaminen ja sen kautta rukouselämän syventäminen on aina tärkeä osa kilvoittelevan Jumalan kansan elämää. Aina. — Eikä siellä ollut esillä yhtään Taize-laulua, jotka tukevat hyvin myös hiljentymiseen opastusta?

  • Maria Kaisa Aula

    Kiitos Antti kun täsmensit tuon pohjoisen Keski-Suomen rovastikunnan seurakuntien kokoonpanon. Tekevälle sattuu!
    Timolle vastauksena, että kyllä uudessa virsikirjan lisävihkossa on myös Taize lauluja tai sen tyylisiä hiljentymislauluja useampiakin. Ainakin Löytyn ja Simojoen sävellyksiä joita on rukouslaulukirjoissa. Koko listaus löytyy täältä:
    http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/BADA93BF485CE3E8C2257DB10053FD69/$FILE/kappalelista_suomi.pdf

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*