Iso merkitys lasten hyvinvointiin on myös kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja työpaikkojen tekemisillä. Aivan uutena toimijana aloittaa pian Keski-Suomen hyvinvointialue, joka ottaa hoitoonsa lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.

Hyvinvointialueen valtuutetut päättävät isoista linjoista: strategiasta, voimavarojen painopisteistä ja uudistusten suunnasta. Hyvinvointialue on supervaikuttaja lasten, nuorten ja perheiden hyvän arjen mahdollistajana. Toimivat jutut on saatava tietysti jatkumaan edelleenkin mutta uudistukselta on lupa myös odottaa parempaa.

Jo strategiassaan hyvinvointialueen pitää lähteä ihmislähtöisyydestä: lasten, nuorten ja perheiden – työikäisten sekä ikäihmisten hyvä elämä, terveys ja hyvinvointi on tavoitteena. Palvelut ja tuet pitää organisoida sen ympärille. Ei niin että ihmisten arki joutuu koko ajan joustamaan palveluiden kanssa mutkille.

Perhekeskus palveluiden, neuvonnan ja kohtaamisen kotipesänä

Jokaisen kunnan alueella tarvitaan eri palveluita yhteen kokoavaa perhekeskus-toimintaa, joka varmistaa sopivaa tukea oikeaan aikaan. Sieltä saa neuvoja ja ohjausta eteenpäin. Seurakunnan ja järjestöjen työ täydentää. Perhekeskuksessa voi toimia avointa varhaiskasvatusta, josta myös kotona lapsia hoitavat vanhemmat voivat saada hengähdyshetken.

Nyt perheiden palvelut ovat kovin hajallaan ja tarjonta vaihtelee. Tietoa on vaikea saada eikä se kulje sujuvasti ammattilaiselta toiselle. Perhekeskus on siitä hyvä toimija, että sieltä voi jokainen kysyä ilman että tarvitsee etukäteen tietää mille ammattilaiselle olisi soitettava.

Lähipalveluita ovat myös sähköiset palvelut, joita perheet itse ovat toivoneet entistä enemmän.

Kaikkien lasten koulu tarvitsee vahvaa tukea sosiaali- ja terveyspalveluista. Opettajia ei pidä jättää yksin. Parasta olisi saada lasten ja nuorten mielenterveyden peruspalvelut tulemaan koululle eli sinne missä lapset ja nuoret ovat. Oppilashuolto tietysti on jo lähtökohtaisesti koululla jatkossakin.

Perhekeskus voi toimia tiiviissä yhteistyössä myös koulun kanssa, kuten esimerkiksi Laukaassa. Eri puolilla maakuntaa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja pitää levittää eteenpäin. Myös nuorten ohjaamot ovat hyviä paikkoja mielenterveyden tuen jalkautumiselle.

Lapsiystävällinen sairaala – kehitystoimintaa on ollut Suomessa tosi vähän. Siinä Keski-Suomi voisi olla halutessaan uranuurtaja. Nova-sairaala voisi ensi alkuun ryhtyä keräämään lapsipotilaiden palautetta ja kokemuksia joita voidaan hyödyntää lasten kannalta entistä paremman sairaalan kehitystyössä.

Nyt on aika ajatella isosti

Hyvinvointialue ei siis ole vain hallinnollinen muutos isompaan mittakaavaan. Nyt on aika myös ajatella isosti ja pidemmällä aikavälillä.  Perheystävällinen Keski-Suomi on myös elinvoimainen ja vetovoimainen. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Varhaista tukea ja lähipalveluita vahvistamalla saadaan vähennettyä lastensuojelun sekä psykiatrian tarvetta. Se on myös veronmaksajien kannalta hyödyllistä.

Voisiko tulevaisuuden Keski-Suomessa vanhemmat luottaa siihen, etteivät he jää kasvattajina yksin? Millä asenteella lapset ja nuoret kohdataan? Nähdäänkö lapset ja nuoret kokonaisina ihmisinä vai vammaisina, suojeltavina, potilaina tai oppilaina? Otetaanko asiakkaat – myös lapset, nuoret ja heidän vanhempansa – mukaan palveluiden kehittämiseen? Esimerkiksi koulu on tärkeä foorumi kerätä lasten ja nuorten palautetta oppilashuollosta.

Hyvinvointialueen on perustettava myös nuorisovaltuusto. Se tarvitsee toimiakseen osallistumista edistävien aikuisten tiimin. Nuoret ovat parhaita viestinviejä toisille nuorille mutta ilman aikuisten apua ja tukea vaikuttaminen hyvinvointialueen kokonaisuuteen ei onnistu.

Ammattilaisten koulutus muutosvoimana

Näihin asioihin vaikuttaa myös ammattilaisten koulutus. Siksi yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä toinen aste tarvitaan mukaan lapsiystävällisen maakunnan asialle. Oppilaitoksissa pitää jo perusopinnoissa oppia tekemään työtä toisten ammattilaisten kanssa, saada osaamista lasten ihmisoikeuksista, hyvästä kohtaamisesta sekä lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä. Jyväskylässä tähän on hyvän mahdollisuus koska yliopistossa on monen alan peruskoulutusta.

Ammattilaisten täydennyskoulutus on tärkeä muutosvoima. Yhteisen toimintakulttuurin luominen lasten ja nuorten sekä perheiden kohtaamiseen sekä kokonaisvaltaisiin palveluihin vaatii uuden oppimista ja entisestä pois oppimista.

Hyvinvointialueen päättäjien on tärkeä arvioida etukäteen päätöstensä vaikutukset lapsiin ja myös ottaa lasten, nuorten ja perheiden omat mielipiteet huomioon. Hyvinvointialueella on oltava sellaiset tuntosarvet, että se pystyy seuramaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja myös reagoimaan heikkoihin signaaleihin. Tähän tarvitaan riittävää alueellista läsnäoloa ja tiivistä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Omassa työssäni valtiovarainministeriössä olen ollut kehittämässä lapsibudjetointia. Se tarkoittaa että sekä Keski-Suomen hyvinvointialue että alueen kunnat yhdessä luovat menettelytavat jolla ne voivat laskea yhteen miten paljon verovaroja ovat lasten ja nuorten palveluihin ja tukeen käyttäneet. Samalla on seurattava vaikutuksia ja hyvinvoinnin edistymistä. On riski, että kunnat ja hyvinvointialueet alkavat ns. ”osaoptimoimaan” eli toinen tekee toimia joilla kustannukset siirtyvätkin toiselle. Riski koskee lasten ohella myös muitakin väestöryhmiä. Kuntien ja hyvinvointialueen tiivis kumppanuus estää tätä.

Oikeusturva-asiat jäävät helposti unohduksiin kun hyvinvointialuetta kehitetään. Sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat kuitenkin tärkeitä toimijoita myös lasten ja nuorten kannalta. Lastensuojelun sijaishuollossa pitää olla valvontaa, joka ottaa selvää lasten ja nuorten omista kokemuksista. Lapset tarvitsevat myös ymmärrettävää tietoa oikeusturvakeinoistaan silloin he kokevat tulleensa kohdelluksi epäreilusti.

Hyvinvointialue on myös itse iso työnantaja. Lisääntyisikö sote-alan vetovoima, jos hyvinvointialue kehittäisi itsensä perheystävällseksi työpaikaksi. Samaa voi suositella myös muille työpaikoille, jotka haluavat varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta.

Mahdollisuuksia on todella paljon. Kaikkia ei voi tehdä kerralla mutta tavoite pitää olla kirkas: Tehdään yhdessä Keski-Suomesta lapsille, nuorille ja perheille hyvä!

Maria Kaisa Aula

Olen Keskustan ehdokkaana aluevaaleissa Keski-Suomessa.