Keski-Suomen hyvinvointialue on starttaamassa lähtöön  pikapuoliin. Uusi aluevaltuusto kokoontuu 1. maaliskuuta ja siitä on määrä päättäjien ”kääriä hihat”.  Tulin valituksi aluevaltuustoon ja odotan starttia innokkaana. Ensimmäisiä tehtäviä ovat uuden hyvinvointialueen johtajan valinta sekä sujuvien siirtymien varmistaminen niin henkilöstölle, tiloille kuin sopimuskumppaneillekin kuntien hoivista hyvinvointialueen hoiviin.

Silloin kun kohtaamme jotain uutta, ensivaikutelma on monesti ratkaiseva. Siksi alkutoimissa onnistuminen eri tahojen luottamusta vahvistavasti on perin tärkeää.

Samalla kun varmistellaan sujuvia siirtymiä on kuitenkin osattava ajatella isosti. Ensimmäisen valtuuston tärkein tehtävä on Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian laadinta. Hyvinvointialueuudistus ei tarkoita vain entisten toimintojen ”skaalaamista” kuntatasolta isompaan mittakaavaan. Se on myös aito mahdollisuus tehdä ihmisten hyvän elämän ja sujuvan arjen kannalta toimivampaa ja parempaa.

Hyvinvointialueen strategia on meille päättäjille  ”once in a lifetime” -tilaisuus. Nyt on mahdollista luoda uutta ja parempaa – toisaalta toimivia pyöriä ei tietenkään pidä korjata. Tasapaino uudistumisen ja jatkuvuuden välillä on tarpeen. Strategiatyölle  tarvitaan riittävästi aikaa. Perinpohjaisia keskusteluja tarvitaan eri puolueryhmistä tulevien valtuutettujen kesken. Lisäksi on osallistettava henkilöstö, keskisuomalaiset ihmiset sekä monet muut toimijat mukaan prosessiin.

Ihmisten hyvän elämän ja sujuvan arjen puolesta!

Sosiaali- terveys ja pelastuspalvelut ovat ihmisen hyvän elämän ja sujuvan arjen tukipalveluita.  Ne eivät ole missään ”tyhjiössä” vaan toimivat yhdessä kaikkien muiden palveluiden ja myös tärkeiden läheisten ihmissuhteidemme kanssa.

Hyvään elämään tarvitaan

-tukea siihen että lapsi oppii ja kasvaa,

-nuoret saavat vahvan itsetunnon ja tulevaisuuden luottamuksen,

-vanhemmat saavat apua kotikasvatukseen,

-perheellistyminen on turvallista,

-aikuiset ovat työ- ja oppimiskykyisiä ja selviytyvät elämän kriiseistä,

-ikäihmisillä on mahdollisimman monia terveitä elinvuosia ja elämän loppusuoralla turvallista hoivaa

-kaikki selviävät erilaisista tapaturmista ja onnettomuuksista mahdollisimman hyvin.

Näissä kaikissa hyvinvointialue on tärkeä toimija mutta harvemmin toimii yksin. Siksi uudet strategiat pitää tehdä ihmisten hyvästä elämästä käsin, ei hyvinvointialueen yksittäisistä palveluista käsin.

Ihmisten hyvän elämän ja sujuvan arjen tuki tarkoittaa hyvinvointialueen sisällä uudenlaista sosiaali- ja terveys, pelastustoimi, erikois- ja perustason yhteistyön toimintakulttuuria. Uudessa työtavassa on noteerattava perheet ja muut tärkeät yhteisöt ja ihmissuhteet osana hyvää elämää.

Hyvinvointialueen pitää kyetä saamaan omat toimintansa ihmislähtöiseksi. Samalla on tehtävä tiivistä yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Isosti ajatteluun hyviä eväitä antaa myös Keski-Suomen Liiton viime syksynä hyväksymä uusi strategia, jossa hyvinvointi on maakunnan elinvoiman avaimia. https://strategia.keskisuomi.fi/

Ihan ensimmäiseksi on Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa siis löydettävä kumppanuuden henki, jossa laitetaan hallintorajat ja ammattikunnat sivuun. Se voi tarvita myös henkilöstöltä ja päättäjiltäkin uutta osaamista ja vanhasta poisoppimista. Siinä oppilaitokset ja täydennyskoulutus ovat tärkeässä roolissa.  Meillä päättäjilläkin on varmasti oppimista siinä, miten osataan katsoa asioita koko Keski-Suomen kannalta.

Vahvat lähipalvelut varmistavat yhdenvertaisuutta ja tukevat kustannusten kasvun hillintää

Laajemman hyvinvointialuestrategian osana tehdään myös tarkempi palvelustrategia jossa myös palveluverkko määritellään.. Siinä tärkein tavoite on tietysti lähipalveluiden vahvistaminen. Vahvat lähipalvelut sosiaali- terveys ja pelastuspalveluissa varmistavat jokaiselle yhdenvertaisesti  sopivaa tukea oikeaan aikaan. Silloin ihmisten luukulta toiselle pallottelu loppuu.

Voimavaroja on siirrettävä peruspalveluihin koska muutoin koko uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta eivät toteudu.  Samoin kustannusten kasvun hillinnän kannalta on välttämätöntä laittaa lähipalvelut etusijalle.

Keski-Suomessakin viimeisten 10-15 vuoden aikana erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet vauhdikkaasti samalla kun peruspalvelut ovat joutuneet pärjäämään vähemmällä. Nyt kun kaikki ovat samassa ”kukkarossa” on rajojen ylittäminen ja painopisteen asettaminen lähipalveluihin mahdollista.

Lähipalvelut voivat olla digitaalisia, liikkuvia ja kivijalkapalveluita. Jokaisen kotikunnasta pitää löytyä ovi jonka avaamalla pääsee keskeisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä palvelutarpeen arviointiin.  Verkkojen ja oven takana on enemmän kuin nyt: elämäntapaneuvontaa, mahdollisuuksia kohtaamiseen, palveluohjausta. Jatkossa varmasti myös erikoissairaanhoito jalkautuu perustasolle nykyistä vielä enemmän.

Moni kysyy, että mistä rahat?  Keski-Suomessa tilanne on sikäli kohtuullinen että tulemme saamaan valtiolta enemmän rahaa kuin mitä kunnat ovat vastaaviin palveluihin käyttäneet. Ensimmäisenä toimintavuotena rahamäärä on sama kuin kuntien käyttämä, mutta valtionosuus tulee 7 vuoden aikana asteittain nousemaan muutamalla kymmenellä miljoonalla. Se pieni liikkumavara on tarpeen käyttää fiksusti ja kauaskantoisesti. Alussa tarvitaan investointeja myös asiakas- ja potilastiedon liikkuvuuteen koska se helpottaa työoloja ja tuo potilasturvallisuutta.

Juuri nyt olisi kustannusten kasvua hillittävä vahvoilla lähipalveluilla, varhaisella tuella ja uusilla toimintatavoilla. Meillä on paljon tutkimukseen ja näyttöön perustuvia toimintatapoja, joilla nykyisillä rahoilla saadaan enemmän hyvinvointia ja terveyttä aikaan. Kustannusvaikuttavuus on avain rahojen riittämiseen.  Tähän työhön tarvitsemme vahvaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä korkeakoulujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaajien kanssa. Hyvä kumppani on esimerkiksi KEHO- osaamiskeskittymä yliopistolla. https://www.jyu.fi/fi/yhteistyo/yhteistyo-ja-kumppanuudet/keho

Menestyksen mittariksi myös asiakaskokemus sekä henkilöstön hyvinvointi

Kaikkea ei tietenkään tarvitse ajatella uusiksi. Moni asia toimii nyt jo hyvin. Silloin tärkeintä on jatkuvuus. Samalla pitää kuitenkin ottaa aktiivisesti selvää erilaisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten palautteesta. Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia tarvitaan. Parhaat kanavat ovat jatkossakin paikallisia ja kiinnittyvät myös kuntiin: esimerkiksi lasten ja nuorten osalta kouluihin.

Asiakaskokemuksen tulisi olla myös yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen menestyksen mittari.  Muitakin mittareita toki tarvitaan: tärkein on tietysti varmistaa että eri toimilla hyvinvointi,  terveys ja turvallisuus vahvistuvat ja ihmisten ongelmiin löytyy ratkaisut.

Minun listallani menestyksen mittareiden kärjessä on myös henkilöstön kokemus ja palaute. Uudella työnantajalla on näytön paikka luoda vetovoimaisia työyhteisöjä, joissa voi vaikuttaa omaan työhönsä, kehittää osaamistaan ja tehdä työtä eettisesti kestävästi.

Edessä  on korona-ajan hoitovelan ja jonojen purkaminen, esimerkiksi nuorten mielenterveydessä, ja suun terveydenhuollossa. Olen aivan varma että yrityksiä tullaan tarvitsemaan julkisen palvelun täydentäjinä ja myös sparraajina. Palveluseteleiden käyttö on osa tätä monituottajuuden kokonaisuutta. Myös järjestöt sekä seurakunnat ovat nuorten tukemisessa tärkeitä kumppaneita.

Aikoinaan kun lapsiasiavaltuutettuna keskustelin lasten kanssa, huomasin että hyvä ruoka määrittää todella paljon ihmisten kokemuksia eri palveluista. Sitä ei pidä unohtaa hyvinvointialueellakaan. Ruoka on osa ihmisten hyvää arkea sairaalassa, hoivakodeissa ja vastaavissa. Hyvinvointialue on merkittävä elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden hankkija. Fiksulla hankintapolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että Keski-Suomen hyvinvointialue käyttää mahdollisimman paljon lähiruokaa ja kotimaisia elintarvikkeita.

Mikä sinun mielestäsi on tärkeää?

Ajatukseni on hoitaa hyvinvointialueen valtuutetun tehtävää keskustelevasti ja osallistavasti. Siksi kirjoitin tämän kolumnin. Lopulliset päätökset ovat aina monen päättäjän ja eri ryhmien kompromisseja. Kenenkään tavoitteet eivät politiikassa aina täysimääräisesti toteudu. Virkakunta on päättäjien tärkeä kumppani koska he valmistelevat asiat ja varmistavat että mennään lakien ja säännösten mukaisesti. Silti juuri nyt, uudessa tilanteessa on paljon liikkumavaraa myös päättäjillä.

Tässä kirjoituksessa kerron, mitä tavoitteita minulla on aluevaltuutetun työssä ja Keskustan valtuustoryhmän jäsenenä. Samoista asioista pidin puheen Alfa-tv:llä sunnuntaina tulleessa hyvinvointialueuudistusta käsitelleessä valtakunnallisessa seminaarissa.  Olin siellä Keskustan edustajana.

Kirjoittelen asiosita jatkossakin kun työ lähtee vauhtiin. Otan mielellään vastaan palautetta ja ideoitasi. Mitkä asiat sinun mielestäsi olisivat tärkeitä ottaa huomioon Keski-Suomen hyvinvointialueen startissa? Mitkä asiat ovat nyt hyvin ja mihin odotat kohennusta? Laita kommentteja tähän perään keskusteluun tai FB-profiilini Aula & Pietiläinen (kotiseutuihmiset).