Rahat eivät lopu lähipalveluita vahvistamalla. Ne loppuvat silloin, jos erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun tarvetta ei saada vähenemään. Siksi Keski-Suomessakin jokaisen kotikunnassa on turvattava hyvinvointialueen tarpeelliset palvelut.

Keskusta taitaa olla ainoa puolue, joka on ohjelmassaan konkreettisesti sitoutunut lähipalveluiden vahvistamiseen. Keskustan lupausta vähintään yhdestä sote-palvelupisteestä jokaisen kunnan alueella ovat jotkut kommentaattorit ja toisten puolueiden edustajat pitäneet epärealistisena.

Mielestäni lähipalveluiden vahvistaminen on suorastaan välttämättömyys, jos koko sote-uudistuksen tavoitteiden halutaan toteutuvan. Ilman lähipalveluita eivät peruspalvelut vahvistu, hyvinvointi- ja terveyserot kapene tai kaikki ihmiset pääse tarpeensa mukaiseen tuen tai hoidon piirin ripeästi. Tämä koskee niin lapsia, nuoria, perheitä, työikäisiä kuin ikäihmisiäkin. Se koskee niin hyvätuloisia kuin pienituloisiakin. Se koskee niin kylillä kuin kuntakeskuksissakin asuvia.

Esimerkiksi Talouselämässä 38/2021 toimittaja Seija Holtari väitti, että rahat eivät riitä lähipalveluihin jokaisen kunnan alueella. Näkemykseni on aivan päinvastainen: rahat eivät varmasti riitä, jos ihmiset joutuvat odottelemaan pitkään, jäävät yksin ongelmiensa kanssa tai eivät kerta kaikkiaan hakeudu hoitoon ajoissa. Silloin jatkuu kalliiden erikoispalveluiden tarpeen kasvu ja veronmaksajien rahat loppuvat.

Keskittämisen perustelut näyttävät useimmiten lähtevän siitä oletuksesta, että uudistuksessa kyse on vain terveyspalveluista.  Autollahan sinne pääsee etäämmällekin ja verkon kautta voi toimia. Toki monia terveyspalveluita pitääkin jatkossa pystyä hoitamaan verkon kautta ja puhelimitse. Etenkin jos hoitosuhde ja asia on jo tuttu, se nopeuttaa ja sujuvoittaa.

Keskittämisen ajatuksen takana on hyväosaisuuden harha.

Sote-palveluissa kyse ei ole vain terveydestä vaan myös sosiaalipalveluista, kuten mielenterveys ja päihdepalveluista tai lastensuojelusta, joiden asiakkaat voivat jäädä ilman palveluita, jos ne siirtyvät kauaksi.  Kaikilla ei ole omaa autoa käytettävissä. Kirkonkylälle tai kuntakeskukseen useimmat kuitenkin pääsevät erilaisilla asiointipalveluilla tai naapureiden kyydissä.

Työvoima- ja elinkeinopalveluiden uudistuksesta takavuosilta palveluiden etääntymisestä pelkästään nettiin tai lähikaupunkeihin on huonoja esimerkkejä. Niistä pitää oppia eikä virheitä toistaa.

Sote- palvelupistettä ei pidä verrata vain nykyiseen terveyskeskukseen. Jatkossa tarvitaan nykyistä paljon vahvempaa tukea ihmisille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, elämäntapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan sekä mahdollisuuksia vertaisryhmien kohtaamiseen. Sen pitää olla lähellä ja saavutettavissa. Uudistuksessa hyvinvoinnin pitää parantua eikä heikentyä!

Digi- ja liikkuvat palvelut sekä ”kivijalka” palvelut ovat lähipalveluiden kokonaisuus

Ilman muuta digipalveluita pitääkin kohentaa. Keski-Suomessa ollaan laajentamassa omaKS– verkkoterveyskeskuspalveluita koko maakuntaan. Nuorten mielenterveys- chattia odotetaan Viitasaarellekin jo ensi vuonna.  Sähköinen perhepalveluiden ”tarjotin” on myös työn alla. Parhaillaan haetaan ”Super- Nannya” neuvomaan perheitä verkkovälitteisesti. Tämä kaikki on vallan mainiota ja tarpeellista.

Myös liikkuvat palvelut ovat hyvinvointialueelle mahdollinen edistysaskel:  hammaslääkäri voisi tulla koululle tai vanhusten palvelutalolle. Ensihoitoautojen mukana päivystyksen, kotisairaanhoidon ja jopa laboratorion palvelut voisivat tulla ihmisten luokse kylille.

Digitaalinen ja liikkuvapalvelu eivät kuitenkaan poista tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteeltä, joka on kaikkien saavutettavissa. Tarkoitan ns. kivijalkapalvelua eli ovea, josta sisään astuttuaan kohtaa ihmisen, joka auttaa. Palvelupisteestä voi saada ohjausta, neuvoja, palvelutarpeen arviointia, tärkeimpiä terveys- ja sosiaalipalveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukea.  Sieltä autetaan tarpeen mukaan eteenpäin niin että sopiva tuki tulee oikeaan aikaan.

Palvelupisteet voivat olla tietysti erilaisia, eri alueiden tarpeiden mukaan.  Kaikki palvelut eivät välttämättä ole jokaisessa palvelupisteessä joka päivä. Myös erikoissairaanhoidon lääkärit voivat jalkautua sote-palvelupisteisiin.

Oppilashuollon yhteyteen myös perhepalveluita?

Lähipalvelua on myös oppilashuolto lapsille ja nuorille. Sen pitää joka tapauksessa olla koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Näin on jo laissa säädetty. Peruskoulun ja toisen asteenkin yhteyteen voidaan  tuoda kuraattori, terveydenhoitaja, ja psykologipalveluiden lisäksi myös varsinaisia perheiden palveluita: vanhemmuuden tukea, kotipalvelua, perhetyötä. Kaikkein parasta olisi, jos nuorten mielenterveyden peruspalvelut saataisiin tiiviisti koulun yhteyteen. Laukaan HYPE– on hieno esimerkki toimivista perhepalveluista.

Perheiden palveluilla on paikkansa yhteistyössä paitsi koulun myös varhaiskasvatuksen kanssa. Esimerkiksi Viitasaarelle on tulossa perhekeskus, jossa avoimen varhaiskasvatuksen kerhoihin yhdistyy ohjaus, neuvonta ja perheiden vertaistuki. Lisänä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakunnan perhekerhot sekä perheneuvonta. Neuvola toimii tiiviinä osana kokonaisuutta.  Jatkossa  perhekeskuksen kohtaamispaikka ja palveluneuvonta pitäisi olla jokaisen kunnan alueella ja myös asuinalueilla. Jyväskylässä perhekeskustoiminta on pisimmällä Huhtasuon alueella.

Hyvinvointialue tarvitsee tuntosarvet jokaisen kotikuntaan

Hyvinvointialue ei onnistu palveluissaan yksin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut pitää sovittaa ihmisten arkeen ja hyvän elämän tueksi – eikä päinvastoin. Järjestöjen, seurakuntien, kansalaisopiston, liikunnan, kulttuurin, koulujen ja oppilaitosten ympyrät ovat kotikunnassa ja asuinalueilla. Hyvinvointialueella on kunnassa paitsi asiakkaita, myös tärkeitä sidosryhmiä, joiden kanssa vuorovaikutusta tarvitaan.  Kotikunta on jatkossakin monien tärkein verkostojen solmukohta, jossa hyvinvointialueen palveluiden pitää olla ihmisten hyvän elämän tukena.

Vahvat lähipalvelut varmistavat yhdenvertaisuuden ja sen että jokainen saa sopivan tuen oikeaan aikaan. Rahat eivät lopu lähipalveluita vahvistamalla vaan ne loppuvat silloin, jos erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun tarvetta ei saada vähenemään. Siksi jokaisen kunnan alueella tarvitaan hyvinvointialueen tarpeelliset palvelut.

Ei missä sattuu – vaan siellä missä sattuu.

Maria Kaisa Aula

aluevaaliehdokas (Kesk)

Viitasaari

www.mariakaisaaula.net

@AulaMK

Aula & Pietiläinen Facebook

marias.garden Insta

Ps. Vaalien alla on mediassa ollut kirjoituksia siitä, että jokainen kunta ei tule saamaan edustajaansa Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon. Näin hyvin todennäköisesti tulee olemaan, koska aluevaltuustoon ei valita kuntien vaan puolueiden edustajia.

Siksi kannattaa kiinnittää huomiota puolueen ohjelmaan ja ehdokkaiden linjaan. Ei yksi valtuutettu yksittäisestä kunnasta saa oman alueensa palveluita turvattua, jos ei takana ole koko ryhmän tuki. Keskustan tavoite on, että lähipalveluita vahvistetaan koko Keski-Suomessa, jokaisessa kunnassa.

Sen mukaan tulen aluevaltuustossa toimimaan.