Lääkehoito on yleisin käytetty hoitomenetelmä migreeniin ja muihin neurologisiin päänsärkyihin. Tämä trendi on pysynyt valitettavan pitkään. Pahimmillaan ihminen voi syödä 5-6 eri lääkettä yhtä aikaa. Onko tässä enää mitään järkeä? Haastattelussa neuropäänsäryn manuaalisen hoidon asiantuntija Jyrki Mäkelä.
 
Lääkkeitä määrätään migreenikohtauksien esiintyvyyden mukaan. Joillakin on vain kerran kuussa kohtaus, silloin ei yleensä esiinny isoa lääkinnällistä ongelmaa. Jokainen on yksilö ja reagoi lääkkeisiin eri tavalla. Joidenkin kohdalla lääkkeistä johtuvat sivuvaikutukset ovat niin suuria , ettei mikään lääke ole sopiva. Suurten sivuvaikutusten johdosta lääkkeitä ei silloin ole tietenkään järkevä syödä. Harvoin esiintyvä migreeni ei vaikuta arkea merkittävästi häiritsevästi.
Heillä kenellä esiintyy migreenikohtauksia paljon ja tasaisen tappavaan tahtiin, myös lääkehoidot ovat runsaassa käytössä. Ongelmia esiintyy mm. siinä, että käytössä voi olla kohtauslääke, estolääkitys ja ehkäpä vielä muihin sairauksiin omat lääkkeet tai migreeniin on useita lääkkeitä. Pitkäaikainen lääkkeiden käyttö johtaa helposti ennen pitkää siihen, että kehittyy lääkeresistenssi, lääkkeet menettävät tehonsa, jolloin täytyy joko korottaa annosta tai vaihtaa lääkettä. Kierre on valmis.
 

Lääkkeiden pitkäaikaisen käytön sivuvaikutukset

Mitä enemmän lääkkeitä käyttää, sitä kovemmalle elimistö joutuu. Sydän, vatsa, maksa, munuainen ovat kovilla. Myös migreeniä sairastavienkin käyttämät tulehduskipulääkkeet eivät ole vaarattomia vaikka niitä ilman reseptiä apteekeista saakin.  Tulehduskipulääkkeiden on tutkittu pitkäaikaisessa käytössä aiheuttavan vakaviakin terveydellisiä ongelmia. Pahimmillaan ennenaikainen kuolema on yksi riskeistä. Tulehduskipulääkkeet estävät vatsaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotantoa, tästä johtuen vatsan ja suoliston haavaumat sekä munuaisten toiminta voi kärsiä. Nykysin usein migreenin hoidossa käytetyt Triptaanit voivat nostaa silmänpainetta, joten sitä on syytä tarkkailla. Usein migreeniä sairastaville myös kirjoitetaan masennuslääkkeitä. Tämä johtuu siitä, että jos vahingossakaan olet maininnut lääkärille, että on henkisesti raskasta kestää pitkään jatkunutta kipua, masennus diagnoosi läimäytetään herkästi papereihin. Tätä nykyä on paljon keskustelua masennuslääkkeiden tehosta masennuksen hoidossa ja enemmän nostetaan onneksi esille masennuslääkityksen haitat. Painetaan villaisella oikea asia, koska on niin helppo kirjoittaa se resepti tutkimatta saatikka kuuntelematta asiakasta. Masennuslääkkeitä kuitenkin syö tänä päivänä jo puoli miljoonaa suomalaista.

Masennuslääkkeet

Valitettavan usein migreeniä sairastaville kirjoitetaan masennuslääkkeitä.
”Masennuslääkkeillä on keskenään varsin erilaisia haittavaikutuksia. Ne ovat lisäksi yksilökohtaisia, joillekin henkilöille haittavaikutuksia tulee herkemmin kuin toisille. Monet masennuslääkkeet kohottavat muiden lääkkeiden pitoisuutta. Eniten haittavaikutuksia on trisyklisillä masennuslääkkeillä. Joka viides näitä käyttävä lopettaa lääkehoidon haittavaikutusten takia.
Antikolinergiset haittavaikutukset ovat ominaisia erityisesti trisyklisille masennuslääkkeille. Ne aiheutuvat siitä, että lääkkeet estävät parasympaattisen hermoston välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin vaikutuksia eri elimissä. Antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen, näön hämärtyminen, sydämen tiheälyöntisyys (takykardia), huimaus, ummetus, virtsaamisvaikeudet, turvotus ja muistihäiriöt. Yleensä antikolinergiset haittavaikutukset ovat lieviä ja vähenevät hoidon jatkuessa. Suun kuivuminen voi aiheuttaa reikiä hampaisiin tai suutulehduksia.
 
Trisyklisiä lääkkeitä ei tule käyttää viherkaihista kärsivillä, koska näiden lääkkeiden antikolinerginen vaikutus voi kohottaa silmänpainetta.
 
Lääkkeiden antikolinergiset haittavaikutukset (esimerkiksi ummetus, virtsavaivat ja muistihäiriöt) ovat usein erityisen kiusallisia iäkkäillä henkilöillä, jotka käyttävät samanaikaisesti monia antikolinergisen vaikutuksen omaavia lääkkeitä.
Trisykliset masennuslääkkeet sekä bupropioni voivat alentaa kouristuskynnystä ja siten laukaista epileptisen kouristuksen. SSRI-lääkkeet ja myös muut masennuslääkkeet voivat aiheuttaa lievää vapinaa.”
Ote; http://www.terveyskirjasto.fi
 
2012 lääkintöneuvos Tapani Sipilä on puhunut masennuslääkkeiden vaarallisuudesta. Viha ja aggressiivisuus ovat suurentuneet lääkkeitä käyttävillä. Lääkkeillä on vaarallisia sivuvaikutuksia. Myös syrjäytymisen vaara ja työkyvyttömyys, itsemurhakäyttäytyminen on yleistä lääkkeiden käyttäjillä.
 

Diagnosointi ei toimi

-Joka vuosi tapaan ihmisiä  joille on kirjoitettu lääkitys tutkimatta potilasta lainkaan tai tutkimus on ollut puutteellista. Pahimmillaan voi olla, että terveyskeskuksen yleislääkäri on tehnyt joskus diagnoosin ja on kirjoittanut jonkin lääkityksen. Henkilö voi syödä sitten tätä lääkettä/lääkkeitä jopa useita vuosia ilman minkäänlaista kontrollia. Resepti voidaan uusia liian herkästi pelkän pikaisen puhelinkeskustelun pohjalta. Hyvin usein käytetään runsaastikin tulehduskipulääkkeitä siinä rinnalla. Liian tuttu tarina on myös, että on saatettu käydä useammalla lääkärillä ja lääkärit eivät aina ole tietoisia mitä jo olemassa olevia lääkityksiä henkilöllä on käytössään, Kertoo Mäkelä.
Tästä syntyy herkästi kierre, joka on nimeltään lääkepäänsärky. Ihminen syö särkyyn lääkettä joka aiheuttaa lisää kipua. Pahimmillaan lääkkeisiin jää koukkuun. Tulee vieroitusoireita. Tässä vaiheessa tehdään tarkka hoitosuunnitelma, jotta kierre saadaan katkaistua. Ensin aloitetaan oikea hoito ja hoidon jatkuessa vähennetään lääkitystä pikkuhiljaa tai kaikki lääkitys riisutaan kerralla pois. Näin käy usein, kun on ohjataan ihminen hyvän neurologin pakeille lääkityksen tiimoilta.
 

Mitä kaikkea voidaan migreeniin määrätä

Migreeniä sairastaville kirjoitetaan mitä ihmeellisimpiä lääkkeitä. Käydäänpä muutama läpi.
Beetasalpaajat, haittavaikutukset; Unihäiriöt, huimaus, suolen toiminnan häiriöt, sydämen harvalyöntisyys ja hengenahdistus rasituksessa ovat myös mahdollisia.
Epilepsia lääkkeet, haittavaikutukset; väsymys, ataksia,huimaus, ruokahalun menettäminen ja päänsärky. Lamotrigiini aiheuttaa muita epilepsialääkkeitä useammin vaikeita ihoreaktioita.
Botuliini (käytetään kansankielessä usein nimeä Botox) käytetään aikuisilla kroonisen migreenin oireiden vähentämiseen, jos päänsärkyä esiintyy vähintään 15 päivänä joka kuukausi ja migreeniä esiintyy näistä vähintään 8 päivänä eikä potilas ole saanut riittävää vastetta muuhun migreeniä estävään lääkitykseen.
Haittavaikutukset; Botuliinitoksiinin käytön yhteydessä on raportoitu haittavaikutuksia, jotka liittyvät toksiinin siirtymiseen kauas antopaikasta (esim. lihasheikkoutta, nielemisvaikeuksia tai ruoan tai nesteen pääsy vahingossa keuhkoihin). Näiden haittavaikutusten vaikeusaste voi vaihdella lievästä vakavaan, ne voivat edellyttää hoitoa ja joissakin tapauksissa johtaa kuolemaan. Tämä riski koskee erityisesti potilaita, joilla on tällaiselle altistava perussairaus.
Allergisia reaktioita, joiden oireita voivat olla nokkosrokko, kasvojen tai nielun turpoaminen, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja pyörtyminen. Lisäksi on ilmoitettu viivästyneitä allergisia reaktioita (seerumitauti), joiden oireita voivat olla esimerkiksi kuume, nivelkipu ja ihottuma.
Botoxilla hoidetuilla potilailla on myös havaittu sydän- ja verenkiertojärjestelmän haittavaikutuksia, kuten rytmihäiriöitä ja sydänkohtauksia, jotka ovat joskus olleet kuolemaan johtavia. Joillakin näistä potilaista oli tunnettuja sydäntaudin riskitekijöitä.
 

Lääkkeen ja oikeanlaisen hoidon toimivuus

Kehon resistanssi kasvaa kun lääkettä käytetään useasti. Monella käy niin, että kun lääke on otettu, kohtaus viivästyy muutamalla tunnilla tai päivällä. Lääke vaan siirtää kohtauksen tulemista, ei poista aiheuttajaa. Kipu jää taustalle odottelemaan uutta tilaisuutta. Lääkkeiden teho häviää pikkuhiljaa ja loppujen lopuksi lääkkeestä ei ole enää mitään hyötyä. Kohtauslääkkeissä on oltava tarkkana lääkkeen ajoituksen kanssa. Ongelmana on nukkuessa tuleva kohtaus. Silloin kun herää ja tajuaa että migreenikohtaus on alkanut, silloin lääkkeellä ei ole enää mitään merkitystä. Liian myöhäistä lääkitä. Tasaisesti esiintyviin migreenikohtauksiin liittyy paljon pelkotiloja. Kohtaus pelottaa jo etukäteen ja silloin saatetaan ennakoida liikaakin. Otetaan lääke liian herkästi ja tämä aiheuttaa taas kierteen. Syödään lääkettä kivun pelossa. Tulee henkinen riippuvuus sen lisäksi, että voi kehittyä lääkeriippuvuus.  Kipu on silloin saanut henkisen ja fyysisen yliotteen.
 
“Kaikkiin lääkkeisiin tulisi suhtautua niin, että ne ovat vaarallisia”. Joitakin vuosia sitten eräs lääketehtaan johtaja oli Yle:n aamu tv:n vieraana ja lausui yllä olevan lauseen.
On siis tärkeää muistaa vastuullinen lääkkeiden käyttö ja kokonaisvaltainen hoitaminen, ei hoideta pelkkiä oireita.
-Etenkin moni nuori työikäinen ihminen on herännyt hakemaan järkevämpää ja kestävämpää ratkaisua kipuihin ja muihin ongelmiin. Kerran asiakkaani kertoi, kuinka hänen pohkeet ovat olleet ihan jäykkänä ja jännittyneenä migreenikohtauksien jälkeen. Hän oli maininnut asiasta lääkärille ja yllätys yllätys, häntä ei oltu otettu tosissaan, sanoo Mäkelä. Tämä kertoo paljon hoito ammattilaisten halukkuudesta tutkia ja ymmärtää asioita.
Migreeni on neurologinen tauti. Kohtauksessa kehon viestiliikenne on sekaisin. Kohtaus vaikuttaa laaja-alaisesti kehon toimintaan. Tätä ei useinkaan ymmärretä. Moni Mäkelän asiakas on jouduttu hoitamaan jopa päästä varpaisiin. Lihaksistokin on niin huonossa kunnossa, että aiheuttaa paljon lisää ongelmia. Jokainen ihminen on yksilö, joten hoidon tarve ja hoitokertojen määrä vaihtelevat. Myös perussairaudet on saatava kuntoon yleisen hyvinvoinnin takia.
 
-Kehitettävää alalla on paljon. Pyrimme kehittämään hoitoja koko ajan paremmiksi, mukavammiksi ja tehokkaimmiksi, kertoo Mäkelä.
 
Blue Bear – migreeniklinikalle ensi kertaa tulevat ihmiset ovat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin aiempina vuosina. Tämä johtuu puutteellisista diagnooseista ja huonoista hoidoista. Taudin kokonaiskuvaa, kun ei ymmärretä ja halutaan päästä mahdollisimman helpolla. Ihmisten kertomuksia ja tuntemuksia esimerkiksi kohtauksen jälkeen ei oteta tosissaan. Aina ei voi vain lukea kirjasta oireita, Jokainen ihminen on yksilö ja tuntemukset vaihtelevat. Kukaan ei huvikseen mene vastaanotolle valittamaan säryistä. Se maksaa, vie aikaa, vaivaa, eikä migreeniä vain ole kiva sairastaa sairastamisen ilosta. Kuunnelkaa ja miettikää asioita myös kirjojen ulkopuolelta! Vastaanotolle tulevaa ihmistä on syytä kuunnella tarkkaan.