​​​Helsinkiläinen toimitusjohtaja Tiina, 46, joutui auto-onnettomuuteen ja on siitä asti kärsinyt kaulan ja niskan alueen kivuista. Hänen fysioterapeuttinsa suositteli kääntymään Blue Bear -migreeniklinikan puoleen.
Tiina joutui kahdeksan vuotta sitten Helsingissä auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena kaularangan ja niskan nikamat vaurioituivat – diagnoosi whiplash, niskan retkahdusvamma. Se voi oireilla vuosia. Hermopinteet ja tinnitus vaivaavat häntä enemmin kuin migreeni. Niskan vaurioitumisen takia hän joutuu käymään hierontahoidoissa ja jatkamaan hoitoja myös kotona itsehoito-ohjeiden mukaisesti.
Whiplash
Piiskaniskuvammalla eli whiplashilla tarkoitetaan kiihtyvyys–hidastuvuusmekanismilla niskaan suuntautuneen energian synnyttämää vammaa. Syynä on usein auton peräänajo- tai kylkikolari, mutta piiskaniskuvamma voi seurata myös esimerkiksi matalaan veteen sukeltamisesta. Äkillinen pysähtyminen jopa vain 15 kilometrin tuntivauhdista riittää aiheuttamaan retkahdusvamman.
Vamman seurauksena oireina voi yleisimmin olla niskan kipua ja liikerajoitusta. Kipu voi ulottua lannerankaan asti. Lisäksi voi olla hyvin monenlaisia muita oireita, kuten huimausta, kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, nielemisvaikeutta ja korvien soimista.
Piiskaniskuvamman yhteydessä voi syntyä vaurioita luihin tai pehmytkudoksiin, mutta usein tällaisia ei ole osoitettavissa. Vaivojen syntymekanismin ajatellaan liittyvän siihen, että vamma aiheuttaa häiriön kaularangan nikamien, nivelten ja jänteiden kykyyn välittää aivoille tietoa pään asennosta ja tasapainosta.
 
Migreeniklinikalta apua niskavammaan
Tiinalle Blue Bear -migreeniklinikan hoitoja suositteli fysioterapeutti – ei migreeniin, vaan hänen niskan seudun ongelmiinsa, kuten hermopinteisiin.
– Olen käynyt klinikalla kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä. Ja olen ollut todella tyytyväinen saamaani apuun, toimitusjohtaja kertoo.
Aluksi tehtiin alkukartoitus, josta selviää hoitojen tarve sekä se, miksi ja mitä tehdään. Tämä on ratkaiseva hoitojen kannalta. Kun syyt ja menetelmät ovat selvillä, pystytään aloittamaan oikeanlaiset hoidot.
– Hoitajalla on asiakaslähtöinen lähestyminen ja asiantunteva ote. Saan ammattimaista hoitoa, Tiina selventää.
Klinikan vetäjän Jyrki Mäkelän hoidon lisäksi antamien itsehoito-ohjeiden, venyttelyn ja liikunnan avulla Tiina pystyy elämään normaalia elämää.
 
Pystyn selviämään migreenistä omin avuin
Tiina potee myös aikuisiän migreeniä, joka laukeaa kovan urheilusuorituksen jälkeen. Tällöin voi esiintyä auraoireita ja sitä myöten migreenikohtaus. Kivun voimakkuus on keskitasoa. Hän selviää migreenistä omin avuin ja kohtauksen tullessa lääke auttaa.
– Hallitsen migreeniä, koska tiedän jo migreenikohtauksien aiheuttajia ja olen oppinut elämään vaivan kanssa.
Migreenikohtaukset esiintyvät myös hormonaalisen kierron mukaan. Yleisin kohtauksen aiheuttaja on kuitenkin ulkoinen tekijä.
– Migreeni on hallinnassa, joskin epämiellyttävä. Kiitän Mäkelää asiakasystävällisestä ja ratkaisukeskeisestä hoitotyöstä, mikä on auttanut niskavaivoihin, Tiina toteaa.
 

Hoitajan kommentti
Taidon ja hoitoyhteistyön puute estävät kivun hoitoa
Piiskaniska, whiplash, jää yllättävän usein vaille oikeaa hoitoa. Se johtuu osaamattomuudesta ja siitä, että eri alojen hoitajat verkostoituvat huonosti. Meiltä puuttuvat moniammatilliset hoitotiimit, Blue Bear -migreeniklinikan johtaja Jyrki Mäkelä kommentoi.
Whiplash on varsin tyypillinen niskan alueen ongelma, johon manuaalisessa kivunhoitotyössä törmää vuosittain. Kohtuullisen usein vastaanottotyössä vastaan tulevaksi ongelmaksi whiplash jää yllättävän usein vaille oikeanlaista hoitoa.
Tämä johtuu osittain siitä, että ensiapupoliklinikoilla ja lääkärin vastaanotoilla ei usein olla tietoisia whiplashista vaivana eikä siitä, mitä se keholle aiheuttaa. Whiplashinkokeneelta ihmiseltä tulisi tarkistaa status aina lannerangan lopusta saakka ja myös sitä ympäröivistä lihaksista.
 
Pelkkä niskan alueen hoitaminen ei tuota toivottua tulosta. Oikeanlaisen hoidon saamisen viivästyminen tai kokonaan puuttuminen johtuu siitä, ettei monilla lääkäreillä ole osaamista tutkia whiplashista kärsivää ihmistä. Sama koskee ylipäätänsä tuki- ja liikuntaelinten kipuja. Näitä asioita ei opeteta lääketieteellisessä joko ollenkaan tai niiden opetus on pahoin puutteellista. Whiplashista, kuten tuki- ja liikuntaelinkivuistakin kärsivät kuitenkin usein hakeutuvat ensisijaisesti lääkärin vastaanotolle.
Verkostoitumisen puute rajoittaa hoitoa
Koska meillä Suomessa ei ole verkostoitumisen kulttuuria hoitoalalla käytännössä lainkaan, voi moni pahimmillaan varsin vähäisestä tuki- ja liikuntaelin alueen kiputilasta kärsivä jäädä jopa vuosiksi ja osa loppuiäksi vaille oikeanlaista hoitoa.
Meiltä myös puuttuvat hoitoyksiköt, joissa esimerkiksi fysiatrian ja traumatologian erikoislääkärit, sairaanhoitajat, koulutetut hierojat, DC kiropraktikot ja osteopaatit olisivat työskntelemässä tiiminä saman katon alla. Toki löytyy sellaisia hoitopaikkoja, joissa osa näistä ammattikunnista on edustettuina, mutta todellinen tiivis hoitotyö tiiminä kuitenkin puuttuu. Tämä taas johtuu siitä, että eri ammattikunnat liputtavat mustasukkaisesti oman ammattikuntansa ja tekemisensä puolesta unohtaen, miksi hoitotyötä tehdään –siksi, että kivuista kärsivät ihmiset saisivat parasta mahdollista hoitoa.
Yksi ammattilainen ei voi hoitaa kaikkea
Tulisi kuitenkin muistaa, että yksikään erikoislääkäri, hoitaja, koulutettu hieroja, osteopaatti, kiropraktikko tai mikä tahansa muu hoitoalan ammattilainen ei voi yksin hoitamaan kaikkia mahdollisia ongelmia. Suomessa kivunhoidon kannalta isoja akilleenkantapäitä ovatkin moniammatillisten hoitotiimien puuttuminen. Meillä ei konsultoida ja verkostoiduta eri toimijoiden kanssa, vaan ollaan omassa pienessä nurkassa. Nämä valitettavat epäkohdat ovat tulleet esille koko hoitourani aikana joka ikinen vuosi. Hyvin paljon saataisiin positiivista muutosta aikaan jo sillä tärkeällä muutoksella, että vihdoin viimein kaikki toimijat ymmärtäisivät asettaa hoitoon hakeutuvan ihmisen toiminnan keskiöön.
Asiakkaan etu vaatii yhteistyötä
Toisin kuin moni selvästi pelkää, ei jollekin toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle ihmisten ohjaaminen merkitse asiakaskatoa, päinvastoin. En ole itse koskaan menettänyt asiakkaita, kun olen ohjannut tarvittaessa avun tarvitsijan jollekulle toiselle ammattilaiselle, jos ongelman hoito on sitä vaatinut. Lyhytnäköinen oman edun tavoittelu kostautuu jo lyhyellä aikajaksolla sekä hoitajalle että varsinkin asiakkaalle.
​
​Jyrki Mäkelä
Neuropäänsäryn manuaalisen hoidon asiantuntija
Blue Bear -migreeniklinikka, Helsinki