Kaupallinen yhteistyö Spa Hotel Runni

 

Kun haluaa kokea jotain uutta, virkistävää, rauhoittavaa ja historiallista. Suosittelen tutustumaan Spa Hotel Runniin. Runni tarjoaa kylpylän hemmoitteluita, hyvää ruokaa, viihdettä ja rauhoittumista luonnon läheisyydessä.

Sain tutustua koko viikonlopun Runnin palveluihin ja historiaan, joka on todella mielenkiintoinen.

Runni on tunnettu terveyslähteestä, joka on parantanut aikoinaan rammat ja sairaat.

”Runnin ihmelähde löydettiin 1750-luvulla, kun rautapitoisen veden huomattiin edistävän terveyttä. Kerrotaan, että muuan jalkavammainen ja muutenkin raihnainen mies oli iisalmelaista herraa soutaessaan pysähtynyt lähteestä juomaan, huomannut veden terveelliseksi, jatkanut lähteellä käyntejä ja saanut terveytensä takaisin. Samantapaisia ihmeparantumistarinoita on kuultu ja kirjoitettu lukemattomia ajan saatossa.

Runnin vesi on ainutlaatuista, sillä se sisältää kaikki ne aineet yhdessä, joita ulkomaiden kuuluisissa lähteissä kussakin on erikseen. Runnivesi sisältää sekä rautaa että piihappoa runsaasti. Lisäksi 25 muuta mineraalia ja kivennäisainetta, pitävät mielen ja kehon virkeänä. Runnin vesi on kristallin kirkas, raudanmakuinen ja pullotettuna samenee melko pian. Mainittakoon, että kahviin keitettynä Runnivesi muuttuu musteen siniseksi.” (Lähde ; https://www.runni.fi/ihmelahde )

 

 

Historia

”Runnin terveyslähde tuli virallisesti tietoisuuteen noin 270 vuotta sitten. Jo kauan ennen virallista löytämistä ympäristössä asuvan kansan suussa kulki ihmeellisiä tarinoita lähteen parantavasta voimasta.

Vuonna 1770 Kuopion lääkäri Emanuel Elfvenberg oli tarkastusmatkalla Kiurujoen harvaanasutulla seudulla ja tapasi lammaslauman paimenineen. Hänen huomionsa kiinnittyi lampaitten punaruskeisiin sorkkiin. Vastauksena tiedusteluun paimen kertoi lähellä olevasta lähteestä, joka pulppusi rautavettä ja värjäsi saven ruskeaksi. Lääkäri Elfvenberg kiinnostui asiasta ja saikin matkallaan kuulla useita kertomuksia lähteestä.

Kansantaru kertoi jo silloin, että eräs kuuromykkä paimenpoika oli lehmineen kulkenut lähteelle ja pysähtynyt siitä juomaan. Oli kuuma kesähelle ja hän joi paljon, kävi pitkäkseen ja nukahti. Unta riitti monta tuntia ja kun hän vihdoin heräsi, oli hänellä sekä kuulo että puhekyky. Tästä kuulivat pian muutkin ja niin alkoi lähteelle vaeltaa rampoja ja sairaita ihmettä odottamaan. Muuan jalkavammainen ja muutenkin raihnainen mies oli iisalmelaista herraa soutaessaan pysähtynyt lähteestä juomaan, huomannut veden ihmeen terveelliseksi, jatkanut lähteellä käyntejä ja saanut terveytensä takaisin. Samantapaisia tarinoita on kuultu ja kirjoitettu lukemattomista ihmeparantumisista.

 

 

 

Kun lähde vielä oli luonnontilassa, sinne johti ihmisasunnoilta vain kapea metsäpolku. Matka omasta maasta saatikka muilta mailta, oli vaivalloinen. Runnille oli tultava ensin joko hevoskyydillä vanhaa Savonlinna-Oulu tietä tai veneellä Vuoksen latvavesiä myöten Iisalmelle ja sieltä jatkettava matkaa Oulun tiestä erkanevaa korpitietä ratsain tai jalkaisin. Myös soutuvene oli käytössä vaikkakin se oli raskasta soudettavaa pitkiä virstamääriä ylös Kiurujokea pitkin. Ensimmäinen laiva, joka Runnille liikennöi, oli Juhani Ahon Rautatiestäkin tuttu ”Suomela”. Silloin Runnin juojien määrä nousi jo yli neljän tuhannen kesäaikaan. Lähteen ympäristö siistittiin ja rakennettiin juomahalli ja vähitellen vaatimaton täysihoitola.

Runnivesi jätti jo ensi siemauksella suuhun selvän ruosteen maun ja lasin uurteisiin jäi ruskeaa mutaa. Raikasta vettä nautittiin runsaasti. Juomatunti oli kolmesti päivässä, aamuin, keskipäivällä ja illalla, mutta moni joi runnia pitkin päivääkin jopa puolensataakin lasillista.

Vesi oli saatava oikein vatsalaukussa ruokaan sekoittumaan. Tämän vuoksi toiset tekivät pieniä kierroksia hallin ympäri, mutta yleensä rullattiin vesi sekaisin hallin kummallakin seinämällä olevilla, pölkkyjen varaan asetetuilla honkalankuilla kiikkumalla ja hytkyttelemällä. Samalla laulettiin ja sysittiin toisia pois laudalta.

Juomahallissa oli ns. ryöppyhuone, pieni lautakomero, jonne runnivesi syöksyi suoraan lähteestä muutaman metrin korkeudelta. Tämä kylmä ryöppyhoito tuntui aluksi värisyttävältä, mutta löi sitten ihon tulikuumaksi. Ryöpyn jälkeen iho oli huuhdeltava ja kuivattava huolellisesti, ettei kehoon jäänyt ruostetta, eikä vaatteet sotkeutuneet. Vesi on varmasti tehonnut, koska sen parantavasta voimasta on kerrottu satoja ja satoja tarinoita. Ryöppyhuoneeseen muodostunut muta iholle siveltynä on parantanut monenlaisia vaivoja.

Kun tietoisuus lähteen parantavasta voimasta levisi, niin Runnille alkoi virrata myös varakkaampaa väkeä. Runni olikin lähinnä varakkaan väestön, säätyläisten ja liike- sekä virkamiesten kesänviettopaikkana. Siellä nähtiin marsalkka Mannerheim sisarineen, Akseli Gallen-Kallela, Jussi ja Ruth Snellman, Väinö Sola, Järnefelt veljekset, Leevi Madetoja, L. Onerva ja Eino Leino, Oskar Merikanto jne… Tälle väestönosalle Runnille rakennettiin kaksikerroksinen hotelli.” ( Lähde https://www.runni.fi/ihmelahde )

 

Kylpylä hotelli

 

”Tyylikkäästi uudistunut Kylpylähotelli

Täysin uudistuneessa ja peruskorjatussa kylpylähotellissa ovat kaikki palvelut saman katon alla. Uusissa viihtyisissä huoneissa on huonekohtainen ilmastointi, viettelevät Luxus-sängyt sekä mainiot minibaarit. Osassa huoneista on myös oma tilava parveke. Huoneestasi pääset helposti kylpylään ja hoitoihin virkistymään sekä Ravintola Runniin herkuttelemaan tai vaikka tanssimaan.

 

 

Nostalginen Kartanohotelli uusin maustein

Taidokkaasti entisöity Kartanohotelli henkii vanhan ajan lomanostalgiaa tarjoten silti nykyajan mukavuudet. Kartanohotellissa voit viettää romanttisen yön Carl Gustaf -huoneessa, jossa satavuotiaat hirsiseinät ja alkuperäisasua myötäilevä sisustus luovat menneen ajan tunnelmaa. Tilauksesta toimiva tunnelmallinen Juhlaravintola Marsalkka on suosittu kokous- ja juhlapaikka. Kylpylä ja sauna sisältyvät hintaan.” (Lähde https://www.runni.fi/hotellit )

 

Kartanohotelli

 

 

Huoneet on remontoitu historiaa kunnioittaen ajanmukaisesti.

 

Kartanohotelli on täynnä mielenkiintoisia esineitä kaukaa menneiltä ajoilta.

 

Kylpylässä on monipuolinen valikoima erilaisia ihania rentouttavia ja hemmottelevia hoitoja. Kaunis kylpylä on hotellin asukkaiden käytössä. Kesäisin kylpylän tunnelma laajenee suurelle yli 1000 neliön aurinkoterassille, jossa saa nauttia luonnon läheisyydestä ja rauhasta.

Kylpylän hoitoihin pääset tutustumaan täällä https://www.runni.fi/kylpyla-ja-hyvinvointipalvelut.

 

Suolahuone

 

Palvelu oli mitä mainion ja henkilökunta otti asiakkaiden tarpeet hyvin huomioon. Kaikki hymyilivät ja olo oli tervetullut. Aina pitäisi antaa jotain parannettavaa, mutta nyt olen sanaton. Aamupalalla en löytänyt jugurttia ja sanoin eikö täällä ole sitä. No aamu-unisin silmin en sitä löytänyt koska se näytti ihan maito purkilta. Siitä henkilökunta otti kopin ja laittoivat seuraavaksi aamuksi kyltin missä jugurtit olivat ja näin se erottui joukosta. Heti paikattiin asia ja tehtiin asiakkaille asia helpommaksi.

 

Viihde tarjonta

Runnilla on laadukas ja laaja viihde valikoima. Tarjontaan voit tutustua täällä; https://www.runni.fi/tanssit-ja-tapahtumat

 

Viikonloppuna oli esiintymässä Benjamin Enroth jota sain haastatella.

 

Kuka on Benjamin Enroth ja mistä tulet?

-Olen 30-vuotias iskelmälaulaja sekä perheenisä Tampereelta.

 

Miten laulu-urasi on lähtenyt käyntiin?

-Ensimmäiset haaveet laulajan työstä tulivat esiin hyvin varhaisessa iässä. Lauluesiintymiset alkoivat ala-asteikäisenä. Missä muuallakaan kuin koulun juhlissa! Taisin olla kolmannella luokalla, kun opettajani tuli ehdottamaan minulle, että hakisin mukaan Tampereen työväen teatterissa alkavaan Oliver-musikaaliin. Sinne myös hain ja pääsin mukaan näytelmään. Olin haltioissani siitä kaikesta uudesta mitä sain kokea teatterissa laulamisen lisäksi. Oli hienoa myös näytellä ja tanssia. Teatteri-innostus syveni, kun pääsin myöhemmin mukaan Peter Pan musikaaliin, jota myös esitettiin TTT:ssa. Teini-iässä laulaminen alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Isäni Pepe on pitkänlinja muusikko, laulaja ja lauluntekijä, joka on laulanut työkseen jo yli 40 vuotta. Ammattikoulussa ollessani, isäni kysyi, että kiinnostaisiko minua joskus lähteä hänen mukaansa keikalle. Olin silloin 16-vuotias. Ensimmäisen keikan tehtyäni tiesin, että tätä minä haluan myös tulla tekemään leipätyökseni vielä jonain päivänä.

 

Minkälaisissa laulukilpailussa olet ollut/ haluat mennä?

-Laulukilpailukokemusta löytyy muutamastakin eri kilpailusta. Idols-laulukilpailun rantauduttua Suomeen innostuin lähteä kokeilemaan kilpailua sen toisella kaudella. Menestystä ei niissä karkeloissa tullut alkuunsakaan mutta kiinnostus kilpailua kohtaan kyti edelleen. Kokeilin onneani vielä parina vuonna kyseisessä kilpailussa ja viimeisellä kerralla tie nousi pystyyn legendaarisessa teatteriviikonlopussa.

Saman tyyppinen kilpailu X-Factor rantautui myös Suomeen ja päätin kokeilla, että miten pitkälle siellä voisin päästä. Lopulta selvisin 16-24 vuotiaiden sarjassa 20-parhaan joukkoon.

Iskelmäradion järjestämässä Iskelmäartisti kilpailussa sijoituin Himoksen Iskelmäfestivaaleilla pidetyssä finaalissa yleisönsuosikiksi ja kilpailun 2. sijalle vuonna 2010.

 

Vuosien päästä tuli ajatus osallistua Seinäjoen Tangomarkkinoille. Tässä kohtaa oli jo hyvin vahva kuva siitä, että yritän luoda itselleni uraa tanssimusiikin saralla. Vuonna 2015 päästessäni mukaan kilpailuun olin esikarsintaäänestyksen voittaja ja lauloin tieni Seinäjoen finaalin suoraan lähetykseen saakka, jossa tie nousi pystyyn ensimmäisen kierroksen jälkeen. Tämä oli itselleni suuri kannustin jatkaa yrittämistä. Ylitin oman tavoitteeni kilpailussa reilusti. Seuraavana vuonna osallistuin uudelleen ja minut valittiin yleisönsuosikiksi, mutta finaaliin päästyäni matka katkesi jälleen ensimmäiseen kierrokseen. Osallistuin uudelleen vielä vuosina 2018 ja 2019 mutta molemmilla kerroilla finaali jäi saavuttamatta ja kilpailu osaltani päättyi finaalinkarsintoihin.

 

Mikä on sinun suurin saavutuksesi tähän mennessä?

-Suurimpana saavutuksenani elämässä ovat tietenkin rakkaat lapseni Aaron ja Alexandra.

 

Miksi juuri iskelmä musiikki?

-Aiemmin mainitsinkin jo isäni Pepen urasta laulajana. Kasvoin iskelmämusiikin parissa ja iskelmä oli aina läsnä. Termi iskelmä sen nykyisessä muodossa on jo hyvin laaja käsite mutta ehkä juuri sen monimuotoisuuden takia pidän siitä. Tarinankerronnallisesti suomalainen iskelmämusiikki on yleensä jopa hieman melankolista ja mollivoittoista. Juuri sellaisesta tavasta esittää tarinoita ja musiikkia koen olevan lähellä sydäntäni.

 

Mitä on tulevaisuuden tavoitteena?

-Tavoitteeni tulevaisuudessa musiikin saralla on tietenkin se, että saisin mahdollisimman pitkään tehdä tätä työtä ja että saisin siitä pääsääntöisen elantoni. Tavoitteena on myös päästä tekemään oma pitkäsoittoalbumi, jonka kappaleet olisivat minun näköistäni musiikkia.

 

Pahin mokasi, jolle voi jo nauraa?

-Apua! Yksi muisto nousi mieleen melkein saman tien. Tämä liittyy aiemmin mainitsemaani Iskelmäartisti kilpailuun. Kun kilpailu oli ohi ja olimme jo vaihtaneet vapaalle. Lähdimme porukalla pyörähtämään Himoksen mökkialueella. Tuttuni Aino-Kuutamo halusi, että pääsen tapaan laulaja Juha Metsäperän, jonka kappaleista kovasti tykkäsin ja myös kilpailukarsinnoissa esitin. Tässä kohtaa iltaa olin jo ehtinyt nauttia hieman vettä väkevämpää ja saavuimme eräälle mökille. Aino-Kuutamo esitteli herrasmiehen minulle: -Benjamin, tässä on Juha. Juha, tässä on Benjamin.

Kättelimme ja katsoin Juhaa epäilevästi ja sanoin hänelle että ”-Et sä kyllä oo Juha Metsäperä”, johon Juha tietenkin naurahti ja sanoi että ”-Kyllä se minä Juha olen”.

Väitin vielä uudemman kerran, ettei kyseessä ole sama henkilö, jonka jälkeen kaivoin puhelimen taskusta ja googlasin Juha Metsäperän. Avasin kuvahausta hänen levynsä kansikuvan ja nostin puhelimen hänen viereensä ja samalla hetkellä tajusin, että Juha Metsäperähän se siinä seisoo edessäni! Kyllä silloin hävetti! Nyt osaan jo nauraa asialle, että miten hölmö ja nolo se 20-vuotias, juhlatuulella ollut Benkku silloin oli.

 

Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt?

-Ihanat lapseni, jotka tuovat iloa synkempiinkin päiviin olemassa olollaan.

 

2 henkilön huone

Spa Hotel Runni ei jättänyt kylmäksi ja uusi reissu sinne onkin jo varattu. Vaikka Jyväskylästä on kolmen tunnin ajomatka, se ei haittaa. Elämys on taattu, varsinkin kun haluaa tutustua rikkaaseen historiaan ja tuntee historian havinan luissaan kävellessään Kartanohotellin käytävillä, jossa kerrotaan myös kummittelevan.

Kiitos mahtavasta palvelusta, historia kierroksesta ja viihteestä!