Bella Forsgren

Lasten ja nuorten hätään pitää vastata

Mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten terveysongelmista, sillä noin joka viides nuori kärsii niistä. Kaikista mielenterveysongelmista jopa puolet alkaa ennen 15 vuoden ikää ja ne ovat merkittäviä riski syrjäytymiselle.

Itsetuhoisuus ulottuu entistä nuorempiin ikäryhmiin. Mielenterveysongelmista puhutaan jo lasten ja nuorten kansansairautena. Vaikka nuorten mielenterveyden tilanne on noussut julkiseen keskusteluun, siihen liittyy edelleen piilottelua ja vaikenemista.

Kuntaliiton selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti. Alueelliset erot palveluiden saatavuudessa ja hoitoonohjauksessa ovat merkittäviä. Nyky-Suomessa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kasaantuvat ja kärjistyvät aivan liian usein, apua saa myöhään tai ei ollenkaan.

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy painottuu neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Mielenterveysongelmien tunnistamisen haasteina kouluissa ja päiväkodeissa ovat esimerkiksi suuret ryhmäkoot, joiden alle ongelmat voi hukkua.

MIELENTERVEYSPALVELUT ON nostettava politiikan keskiöön ensi vaalikaudella ja Suomen on panostettava sekä taloudellisesti että laadullisesti mielenterveystyöhön.

On selvää, että palvelujärjestelmämme toimii tällä hetkellä nurinpäin, jolloin hoitoonpääsy vaatii ongelmien kärjistymisen tai vaihtoehtoisesti hintavien palveluiden ostamista yksityiseltä sektorilta.

Painopiste on suunnattava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Tällöin voidaan välttää turhaa inhimillistä kärsimystä, mutta myös kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Nuoruuden mielenterveysongelmien kustannukset myös kertautuvat tulevaisuudessa, sillä niistä kärsivillä on suurempi riski ajautua työttömiksi ja toimeentuloturvan piiriin.

Ennaltaehkäiseviä palveluja tulee kehittää turvaamalla niiden saatavuus kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta tai perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

ASKEL OIKEAAN SUUNTAAN on Terapia takuu -kansalaisaloitteen ehdottamien toimien toteuttaminen seuraavalla hallituskaudella, jolloin hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen tehtäisiin viimeistään kolmantena arkipäivänä potilaan yhteydenotosta ja tarpeelliseksi todetun psykoterapian tai muun psykososiaalinen hoidon toteuttaminen neljän viikon sisällä arvioimisesta. Lisäksi eri ammattilaisten välistä yhteistyötä ja matalan kynnyksen puuttumista tulee lisätä ja kehittää.

Ennaltaehkäisy on satsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä tulevaisuuden yhteiskuntaan.

Kommentit

  • milse

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Kunpa opetusryhmiä kouluissa pienenettäisiin ja erityistä tukea tarvitsevat lapset myös saisivat tarvitsemansa tuen ajoissa ja ilman diagnoosia. Samoin neurokirjon häiriöt/ erityisominaisuudet tulisi ottaa kaikkialla paremmin huomioon. Myös tyttöjen asperger-ominaisuudet tunnistettava. Koulutusta opettajille ja hoitohenkilöstölle.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*