Työpajatoimintaan osallistui viime vuonna yhteensä 26.000 valmentautujaa, joista yli 14.000 oli alle 29-vuotiaita nuoria. Miehiä tuosta joukosta oli 59 prosenttia ja yli puolella toimintaan osallistuneista oli takanaan pelkkä peruskoulu. Etsivä nuorisotyö tuki henkilökohtaisesti yli 18.000 nuorta.

Nämä ovat merkittäviä lukuja ja niiden takana ovat ihmiset, joiden elämän suunnasta on kysymys.

Työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön satsaaminen todella kannattaa, sillä 4/5 osallistujista sijoittuu joko koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneen nuoren mukana menetetään pelkästään ansiotuloja ja eläkemaksuja noin 1,4 miljoonaa euroa puhumattakaan siitä osaamispotentiaalista, jonka nuori itse ja yhteiskunta menettää, ellei hän pääse kasvamaan täyteen mittaansa.

Työpajatoiminnan ydin on vahvistaa valmennuksen ja tekemällä oppimisen kautta nuoren arjenhallintataitoja, sekä valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Yksilövalmennuksella tuetaan toimintakykyä ja elämänhallintaa. Työpajatoiminnan tehokkuutta kuvastaa se, että jos 15.000 nuoresta 110 kouluttautuu tai työllistyy, työpajatoiminnan kustannukset tulevat katetuiksi!

Erittäin merkittävää nuorten valmiuksien kehittymisen kannalta on se, että 91% työpajojen valmentautujista ja 92% etsivän nuorisotyön Sovariin vastanneista on kokenut sosiaalista vahvistumista. Sovari tuottaa tietoa pajatoiminnan laadusta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista.

Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä on yhteensä 265 jäsenorganisaatiota ja valtioavusteinen nuorten työpajatoiminta kattaa noin 87% Manner-Suomen kunnista. Viiden vuoden aikana valtionavustuskelpoisten nuorten työpajatoimintaa tekevien organisaatioiden määrä on kasvanut 204:stä 239:ään eli 15%. Rahoitus on siis suhteellisesti pienentynyt ja se aiheuttaa pajatoiminnalle haasteita. Lisää rahaa tarvittaisiin noin 2,2 miljoonaa euroa, jotta rahoitus pysyisi kohtuullisella tasolla.

Työpajatoiminnassa liikkuu vuositasolla rahaa noin 110-150 miljoonaa euroa, rahoitus koostuu erilaisesta julkisesta avustusmuotoisesta rahoituksesta, valmennuspalveluiden myynnistä ja yksityisestä rahoituksesta. Etsivää nuorisotyötä rahoitetaan pääosin valtionavustuksella, jonka määrä vaihtelee yksittäisten kuntien ja toimijoiden välillä.

Positiivista on, että aiemmin kärkihanke- ja muina määräaikaisina kirjauksina olleet 1,5 miljoonaa euroa ovat nyt budjettipohjassa.

Työpajatoiminta on turvattava muuttuvissa rakenteissa. Toiminnasta tulee laatia selvitys ja sen pohjalta kehittämisohjelma, jossa sovitetaan yhteen eri hallinnonalojen sääntelyä, rahoitusta ja toimenpiteitä nuorten ja aikuisten palveluissa. Työpajatoiminnassa on kyetty nostamaan heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten ja aikuisten osaamistasoa. Oman ammattialan hoksaaminen, koulutukseen kiinnittyminen, ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy ovat olennaisia tapoja koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Kannatan lämpimästi työpajatoiminnan opinnollistamista ja pajojen tukipalvelujen ottamista osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja.

Nyt on varmistettava se, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus ja saavutettavuus säilytetään. Rinnalla kulkemista ja matalan kynnyksen palveluita tarvitaan tässä ajassa yhä enemmän. Pajatoiminta on sisällytettävä muuttuviin maakunta-sote ja kasvupalvelurakenteisiin. Siitä ei saa tulla ylivoimaisen mutkikasta.

Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.), Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto