Tukiperhetoiminta on eriomainen esimerkki ennaltaehkäisevästä varhaisen puuttumisen palvelusta, joka onnistuessaan vähentää raskaampien sosiaalipalveluiden tarvetta. Tukiperheistä on jatkuva pula, sen vuoksi tukiperheenä toimimisen ehtoihin ja korvauksiin on kiinnitettävä huomiota.

Tukiperheet saavat toiminnastaan kulukorvauksen ohella palkkion, jonka suuruutta ei ole säädelty lainsäädännössä edes minimitasoltaan. Maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä.

Omais- ja perhehoitajat ovat työllisyyden aktiivimallin ulkopuolella, mutta tukiperheinä toimivia työttömiä työnhakijoita aktiivimalli koskee. Malli kohtelee siten työttöminä olevia perhehoitajia ja tukiperheenä toimivia työnhakijoita eri tavoin, vaikka toiminta on yhtä lailla yhteiskunnallisesti merkittävää.

Olen yhdessä kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkisen (kesk.) kanssa jättänyt aiheesta kaksi kirjallista kysymystä.

Tukiperhetoiminnassa on kyse sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvasta avohuollon toiminnasta.  Toiminnan tarkoitus on turvata lapsen kasvua ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Tukiperhe voi olla lapsiperheen apuna esimerkiksi perheen tilanteen kriisiytyessä. Tyypillisesti tukilapsi viettää perheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa tai loma-aikoja.

Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.), Perhehoitoliiton pj