Aila Paloniemi

Järjestöjen rooli hyvinvointialueilla on merkittävä

Suomessa on noin 11000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niistä vajaat 900 tuottaa luvan- tai ilmoituksenvaraisia palveluja. Joka hyvinvointialueella toimii siis merkittävä järjestökumppanien joukko. Autonomiset kansalaisjärjestöt voivat olla hyvinvointialueilla tärkeä voimavara ellei niitä alisteta pelkäsään julkisten palvelujen jatkeeksi. Näin toteavat Jorma Niemelä ja Terhi Auvinen raportissaan kansalaisyhteiskunnasta saatavan tiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hyvinvointialueiden johtamisen tulee perustua tiedolla johtamiseen. Järjestöiltä voidaan saada esimerkiksi oikeudellista rekisteritietoa, oikeutettua tilastotietoa ja osaamisperusteista näkemystietoa. Mikäli tietosuojakysymykset ja puutteet tiedonkeruussa taklattaisiin, meillä olisi hyvä mahdollisuus saada aikaan resurssiviisas ja palveluohjaava sote-ekosysteemi.

Yhteistyön määrä järjestöjen kanssa vaihtelee merkittävästi. Joillakin alueilla toteutetaan vain yksittäisiä projekteja, toisilla järjestetään säännöllisiä tapaamisia jo toimintansa vakiinnuttaneiden verkostojen kesken.Lähes kaikilla alueilla on johonkin alueelliseen organisaatioon palkattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai luotu monialainen työryhmä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. THL:n kyselyn mukaan tarvittaisiin vakiintuneet hyte-rakenteet ja vakiintunutta yhteistyön johtamista, laajempaa yhteistyötä järjestöjen, alueiden ja kuntien kesken, resursseja sekä kustannusvaikuttavuustietoa hyte-toimintamalleista.

Palveluekosysteemit saadaan toimimaan ja onnistumaan vain organisoidulla yhteistyöllä, huomauttavat hallinnon reformeja tutkineet Jari Stenval ja Petri Virtanen. Kehittämistyö, joka liittyy tiedonhallinnan ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen hyten edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä pitää kytkeä niin saumattomasti kuin mahdollistayhteen kansallisen, alueellisen ja paikallisen kehittämisen kanssa, tutkijat toteavat.

Omassa maakunnassamme  toteutettiin terveyden edistämisen määrärahalla Ehkäisevän päihdetyön tietojohtaminen Keski-Suomessa -hanke, jossa tietojohtamisen mallia vietiin alueelle muun muassa järjestöyhteistyöllä.

Aila Paloniemi

Aluevaltuuston 1. varapj

Jyväskylä

Eduskuntavaaliehdokas ( kesk)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*