Aila Paloniemi

Hyvinvointialueuudistus kuulovammaisten arjessa

Hyvinvointialueuudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on palvelujen järjestäminen asiakkaan näkökulmasta yhteensovitettuina kokonaisuuksina. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että kuulovammainen voi yhdellä asioinnilla hoitaa ratkaisuun saakka kuulolaitteeseen liittyvät asiat ja kodin induktiojärjestelmän. Vielä tällä hetkellä kuulolaite saadaan apuvälineenä sairaanhoitopiiriltä ja induktiojärjestelmä kotikunnasta vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.

Hyvinvointialueuudistuksen myötämyös lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja sairaalalta hyvinvointialueelle. Lait, joihin palvelujen järjestäminen perustuu, eivät muutu, joten toimintakäytännötkään eivät suoraan järjestämisvastuun vaihtumisen vuoksi muutu. Vammaispalvelulakia ollaan parasta aikaa uudistamassa.

Tulevaisuuden sote-keskuksessa kuntoutus on kiinteä osa asiakkaan palvelupolkua. Kehittämistyö pohjaa kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan vuosille 2020-2022. Hyviä toimintamalleja on jo saatu käyttöön, nyt kaivataan yhdyshenkilöitä joka alueelle koordinaation ja yhteistyön tiivistymiseksi.

Tulevaisuuden sote-keskuksen tehtävänä on tunnistaa eri-ikäisten asiakkaiden kuntoutustarpeet ja ohjata asiakkaat oikeaan palveluun. Tavoitteena on, että jokaiselle voitaisiin taata oikeus tarpeenmukaiseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen painotuksista päätetään alueilla. Jollain alueella painotetaan iäkkäiden kotikuntoutusta, jollain toisella kuntoutusammattilaisen roolin vahvistamista, etäkuntoutusta ja niin edelleen.

Kuntoutuksen toimintamallia yhtenäistetään. Perus- ja erikoistason palvelut nivotaan yhteen ja rakennetaan saumaton yhteistyö Kelan, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja muiden toimijoiden kesken. Sote-uudistuksen asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen työote sopii erittäin hyvin tähän toimintaympäristöön.

Kuulonkuntoutuksen osalta nykysysteemiin ei ole tiedossa muutoksia. Haasteena on, että kuntoutusta järjestäviä tahoja on uudistuksen jälkeenkin useita, eli hyvinvointialueen lisäksi myös Kela, vakuutusyhtiöt, työeläkelaitokset, TE-toimistot ja valtiokonttori. Kuulokojeen hankinta yksityiseltä palveluntuottajalta on herättänyt kysymyksiä. Jos kuulokojeen tai muita apuvälineitä hankkii yksityiseltä yritykseltä, asiakas maksaa ne itse.

Palveluiden ja etuuksien väliset yhteensovitukset ajankohtaistuvat monin tavoin.Valmisteilla oleva sosiaaliturvauudistus saattaa luoda tarpeen arvioida uudelleen hyvinvointialueiden rahoitusmallia esimerkiksi kuntoutuksen osalta.TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle vuonna 2024 voi merkitä sitä että työllistyminen ja työkyky sisällytetään osaksi hyvinvointialueiden rahoitusmallia. On myös mahdollista että toimeentulotukikulut siirtyvät jatkossa kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.

Lisähaasteita toiminnan ja talouden suunnittelulle tuovat koronan aiheuttama hoitovelka ja Ukrainan kriisin pakolaisvirta. Osittain vaikeasti ennakoitava palvelutarpeen muutos tulee huomioida erilaisten palvelujen tarjonnassa.

Aila Paloniemi

Aluevaltuuston 1. varapj

Jyväskylä

Eduskuntavaaliehdokas ( kesk)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*