Ville isolla kirkolla

Linja-autossa ompi tunnelmaa

Nyt kun pienessä pohjoisessa valtakunnassamme nimeltä Suomi on kuluva viikko arvosteltu linja-autokuskia, liikennöitsijää ja Matkahuoltoa, on minusta aiheellista tuoda esille toinenkin näkökulma vallitsevaan diskurssiin. Minusta nimittäin linja-autokuskit ovat pääosin mukavaa sakkia ja ihan aitoja liikenteen ammattilaisia. Siksi onkin erittäin harmillista, että yksittäinen törppö pilaa muiden maineen.

Nyt joku voisi kyseenalaistaa minun pätevyyteni arvioida ammattikuljettajien taitoa, mutta tämän näkökulman tarkoituksena ei olekaan antaa tai ottaa keneltäkään ammattipätevyyttä vaan tuoda esille maallikkohavaintoja bussilla matkaamisesta. Opiskelijana nimittäin matkustan verrattain paljon linja-autossa ja varsin vaihtelevissa olosuhteissa, kuten eri vuodenaikoina ja vuorokaudenaikoina. Näistä syistä olen nähnyt monen monta eri kuskia ja useita eri keliolosuhteita. Omien havaintojeni pohjalta olenkin oppinut arvostamaan bussikuskeja aivan uudella lailla.

 

Useasti varsinkin talvisaikaan kun olen menossa joko Jyväskylään päin tai tulossa kotiin tai kokoukseen Saarijärvelle, olen vaikuttunut siitä millaisissa olosuhteissa kuskit ajavat. Omakohtaisesti voin sanoa, että pahimpina pääkallokeleinä olen usein ihmetellyt miten he niin isoa autoa ohjaavat. Varsinkin kun itse en Passattini rattiin menisi suurin surminkaan. Toinen paha, tai ainakin ajo-olosuhteita heikentävä seikka ovat rankat vesisateet. Ja jollei keleissä ole riittävästi, niin sitten päälle painavat aikataulut. Ihan ihmetyttää miten kuskit jaksavat kiristyvien aikataulujen ja huonojen kelien takia.

 

Hankalat asiakkaat ovat toinen suuri tekijä keliolosuhteiden lisäksi, joka on saanut minut arvostamaan bussikuskeja. Aina en voi oikein uskoa miten hankalia ihmisiä niitä voikin olla. Erään kerran matkustaessani kohti kotipitäjää aloin ihmetellä miksi autossa alkoi haista savu. Tarkistettuani ettei se johtunut repustani tai kengistäni patterin läheisyydessä tajusin tilanteen. Eräs toinen matkustaja, joka oli nauttinut reippaasti muutakin kuin kansalaisluottamusta oli käynyt tupakalla auton wc:ssä. Siis ihan tosissaan! Mitä järkeä siinä on? No, vaikka tilanne olisi varmasti mahdollistanut matkustajan poistamisen, kuski osoitti armeliaisuutta ja ilmoitti että seuraavasta samanlaisesta tempusta matka päättyy. Mielestäni se oli erittäin reilu temppu kuljettajalta.

 

Nämä edellä mainitut olivat vain osa kokemuksistani linja-automatkailun saralla, mutta minusta ne osoittavat silti ettei yksittäinen henkilö saa pilata muiden ammattiveljiensä mainetta. Varsinkin välillä jota kuljen, on usein (voisin sanoa aina) tosi mukavia kuljettajia jotka taatusti ansaitsevat positiivisella asenteellaan ja palvelualttiudellaan kaikkea hyvää.

 

Haluankin kiittää näitä kuskeja ja samalla lähettää terveiseni sille ei-niin-mukavalle kuskille, että tule joskus matkustajaksi välille Jyväskylä-Saarijärvi niin näet miten homma hoidetaan. Sen lisäksi, että matkalla taatusti opit asiakaspalvelua, näet myös miten hienosti matkanteko voi sujua kun sekä kuljettajalla, että asiakkailla on hyvä fiilis. Kiitoksia matkoista – menneistä ja tulevista!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*