Kohta 70 vuotta sitten eräs Eva Sparre Tukholmassa sai kirjeen, jossa sanottiin mm. ”..valmistaudun lähtemään pieneen Praia da Rocha-nimiseen paikkaan Etelä-Portugaliin. Se sijaitsee muutaman tunnin ajomatkan päässä Lissabonista etelään eikä ole mikään suuren maailman suosima paikka, mutta ilmasto on afrikkalaisen lämmin ja siellä on ainakin yksi mukava hotelli”. Tuon kirjeen kirjoittaja oli silloinen Suomen Presidentti Marsalkka Mannerheim ja saajana hänen sisarensa Eva. Kun en ole ihan riittävän hyvin aikanaan historian läksyjäni ilmeisesti lukenut, googlasin Mannerheim Portugalissa ja opettelin palan Suomen historiaa.
Osittain terveydellisistä syistä, osittain ehkäpä uhkaamassa ollutta sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä välttääkseen Mannerheim matkusti marraskuussa 1945 muutaman mutkan kautta tänne Algarveen ja Praia da Rochalle mukanaan vain henkilääkärinsä Lauri Kalaja ja adjutanttinsa, silloinen eversti Ragnar Grönvall. Matkalle lähtöä edeltävät vaiheet olivat varsin mielenkiintoisia, mutta lopulta Stalin näytti vihreää valoa ja Mannerhein lähti matkalle, josta hän palasi Suomeen 2.1.1946 – siis muutama päivä sen jälkeen kun sotasyyllisyyslain mukainen määräaika syytteiden nostamiseen oli mennyt umpeen. Tuo ”yksi mukava hotelli” oli nimeltään Bela Vista.
Jos ketä tämä pala Suomen historiaa kiinnostaa, niin tehkää kuten minä – googleen vain tuo Mannerheim ja Portugali ja tietoa löytyy.
Eipä tiennyt Mannerheim silloin, mikä ja millainen Praia da Rocha on tänään. Se on nimittäin tämän Portimaon kaupungin suurin ja suosituin uimaranta – ja tosi komea onkin. Uimarannan yläpuolella, jyrkän ja kauniin kalliomuodostuman päällä kulkee rannan suuntaisena kaupungin suosituin kahvila- ja ravintolakatu, jonka varrella tuo Bela Vista edelleen sijaitsee. On muuten viiden tähden hotelli ja suljettu ”rahvaalta” jykevin rautaportein – sen näkee mutta sinne ei pääse.
Ja mitenkäs minä sitten liityn Mannerheimiin tai Bela Vistaan?? No – edessä olevien eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikka täällä Portimaossa sijaitsee – varmaan juuri Mannerheimin vierailusta johtuen – juuri tässä Bela Vista hotellissa ja sinnehän mekin suuntasimme heti torstaina. Tie äänestyspaikalle ei kuitenkaan kulkenut hotellin aulan kautta – ei sentään. Meidät ohjattiin kävelykadulla sijaitsevan yleisövessan vierestä pieniä rappuja alas hotellin kokoushuoneeseen, missä pääsimme täyttämään kansalaisvelvollisuutemme – tai käyttämään oikeuttamme äänestää.
Paikalla vaalivirkailijana ollut Suomi-seuran toiminnanjohtaja kuitenkin neuvoi meille tien ikään kuin keittiön kautta hotellin pihan läpi pääovelle, jonka oikeaa reunaa komistaa Mannerheimin vierailusta kertova laatta. Susu oli päättänyt, että kuvia pitää saada – niinpä rohkeasti sisään vaan. Kylläpä oli Mannerheim oikeassa kun sanoi hotellia ”mukavaksi”. Kerta kaikkiaan upea paikka ja heti keskellä tuloaulaa pöytä, missä Mannerheimin kuva ja Kalajan kirjoittama ilmeisesti lääkärintodistus, jolla matkustuslupa aikanaan heltisi sekä Mannerheimin jättämä kiitoskirje hotellille – hän kehui erityisesti nauttimaansa päärynäjuomaa. Ystävällinen vastaanottovirkailija kertoi meille auliisti lisää ja korjasi yhden netissä olevan virheen. Siellä nimittäin sanotaan, että Mannerheim asui huoneessa 108, mutta virkailija sanoi, että oikea huone oli 105. Muut väitelkööt kuka on oikeassa – Susu otti kuvan huoneen 105 ovesta.
Pakko sanoa, että kun tuossa hotellin aulassa käveli, niin melkeinpä saattoi kuulla historian lehtien havinaa. Kuka tietää – ehkäpä Mannerheim nojasi juuri samaan kaiteeseen kuin minä tai siemaili suosikkiaan päärynäjuomaa juuri samassa tuolissa, missä istuin hetken ja ihaili edessä avautuvaa näkymää Atlantille. Selvittämättä jää, mutta ainakin olen samoja käytäviä kävellyt….. Ja kävelen ehkä marraskuussa lisää, sillä Suomi-seuran suunnitelmissa on pitää vierailun 70-vuotispäivän kunniaksi jonkunlainen tilaisuus Bela Vistassa. Sinne mennään ihan varmasti.
Ai niin – on vielä toinenkin yhteys minulla ja Mannerheimilla. Vaimoni mukaan hänen isoisoisänsä on joskus toiminut Mannerheimin autonkuljettajana. Tätä tietoa ei googlekaan vahvista eikä hotellin vastaanottovirkailija, mutta jos pitää paikkansa, niin mehän olemme lähes sukulaisia…..