PITKILLÄ PÄTKILLÄ ON AIKAA AJATELLA, MUTTA AJATUKSET HYYTYVÄT, JOS AJAA YLI 140 KM/H

Jotenkin on tullut mieleen tällä matkalla; kun on ollut aikaa ajatuksille pitkien etappien välissä, ja kun kypärän sisällä ei ole kuin yksi juttukaveri eli minä itse, että jotain tärkeää Suomesta puuttuu. Jotain olennaista, joka voisi nostaa kansakunnan fiilikset paremmaksi. Sipilän sanonta  ”pessimisti ei pety” kuvannee tilannettamme todella hyvin. Voisiko sen vihdoinkin kääntää  ”optimisti uskaltaa ja onnistuu”. Miettikää nyt vaikka tuota ruotsalaisten ja Ingvar Kampradin Ikea tarinaa. On se puuhakasta rakentelua kaikin puolin.

Jos vierailu Trollhättanin valtavan innostavaan Innovatumiin herätti ideapillit soimaan, niin täytyy sanoa, että Legoland oli jälleen jotain mielellistä (ei mieletöntä, koska eihän silloin ole edes mieltä!). Harmillista vaan vierailumme ajoittui sunnuntaihin, emmekä päässeet tapaamaan legolaisia heidän uuteen Innovation Houseen, jonne otetaan vastaan yritysvierailijoita.

LEGO EI JÄÄNYT ITKEMÄÄN KUN NINTENDO MEINASI VOITTAA KISAN LASTEN AJASTA

Lego on kehittänyt, innovoinut, yhteisöllistänyt, tuonut työkalut osallistavaan tuotekehitykseen ja vaikka mitä.  Tunnelma Legolandissa oli mitä mainioin. Maksavat asiakkaat viihtyivät ja nauttivat. Mietittiin Henyn kanssa, että Jyväskylään järjestetään ensi syksynä valtava yhteisöllinen Legotapahtuma, jonka osallistujat saavat  ”vuokrata”  isosta hallista itselleen neliön rakennustilaa, ja näistä länteistä syntyisi valtava Legokaupunkin, jossa myös autot ja junan liikkuisivat. Samassa tapahtumassa olisi myös Lego-kirpputori ja vaihtopörssi.

Legolandissa olivat laittaneet Learning Raidersit maantien varteen. Kiitokset!

Viikonloppu on ollut hankala vierailujen suhteen. Aarhusissa oli tarkoitus käydä erittäin radikaalissa opinahjossa nimelta Kaospilots, mutta niinpä vaan kaikki olivat karanneet kaupungin terasseille. Saimme kuitenkin hienoja kuvia.

Kaospilot ja yksi Learning Rider

MAAILMASTA LÖYTYY AINA  ”SE”  PAIKKA,  JOKA ON ALAN HARRASTAJIEN PYHÄTTÖ JA PYHIINVAELLUSPAIKKA. MOOTTORIPYÖRÄRATAKILPAILUISTA KIINNOSTUNEILLE SE ON ASSEN.

Tämä tiistai on ollut huippupäivä! Ensin mahtavia Hollantilaisia maalaisteitä ja sitten tutustumaan yhteen maailman vanhimpaan moottorirataan Assen Circuitiin, jonka juuret ovat kaupungin katuradoilla (vuodesta 1925!). Olisi tietysti tehnyt mieli radalle ajamaan, ja portin raosta olisi päässyt, mutta…

On se kumma, että jos jää palloilemaan jonkun mielenkiintoisen rakennuksen ovelle, niin pian löytää itsensä talon sisältä mielenkiintoisten ihmisten kanssa rupattelemasta. Kuvassa tällainen rakennus: TT-Instituutti

KAASUJALAN PAINAJIA KYLLÄ RIITTÄÄ, MUTTA NIITÄ ON LIIAN VÄHÄN, JOTKA SAAVAT KAASUJALAN PAINAMISEN JÄLKEEN KONEESSA TAPAHTUMAANKIN JOTAIN

Tutustuttiin ja ystävystyttiin myös TT-Instituutin opettajiin. Heillä on Assenin moottoriradan kupeessa oma koulu ja 300 oppilasta. He erikoistuvat ennen kaikkea rata-autojen-ja moottoripyörien virittämiseen ja korjaamiseen. Pari kaveria sieltä kiertää jo mekaanikkona F1-sirkuksessa. Innostuivat Tiimiakatemiasta ja voisivatpahan tulla vaikka Jyväskylään, koska ollaan samassa genressä (Nesteralli). Tommi Mäkiselle olisi tässä mainio paikka kehittää omaa rallikorjaamoaan.

Oli muuten huima paikka tuo TT-Instituutti. Opiskelijat laitettiin autojen kimppuun ja ratkaisemaan niissä piileviä mitä ihmeellisimpiä vikoja. Learning by doing. Mielenkiintoisia löytöjä saattoi tehdä korjaamosalin nurkista – siellä täällä  oli mitä erilaisimpia sähköajoneuvoja. Niinpä sitten vierailun lopuksi annoin käyntikorttini, ja uskon, että yhteydenpito tulee olemaan vilkasta!

Timo Lehtonen ja Henry Vesin, ne Learning Riders