Olipa kerran kaukana pohjolassa valtakunta, jossa asui totinen kansa. Totiseksi kansan oli tehnyt heidän edustajansa narri Kottarainen. Narri Kottarainen oli päässyt pallilleen pahan haltijattaren vaikutuksesta. Suurin osan totisesta kansasta olisi halunnut jonkun muun edustavan heitä, jonkun, joka todella haluaisi heidän parastaan. -Narri Kottarainen on tähän mennessä päästellyt vain suuria sammakoita suustaan. Ja vieläpä semmoisia sammakoita, joita ei edes pussaamalla saatu edustuskelpoisiksi.
Eräänä päivänä juotuaan taikajuomaa sai narri Kottarainen suorastaan kuningasajatuksen: hän halusi koko valtakunnan narriksi. Niinpä hän soitteli kavereilleen Ali Varvikolle (joka nykyisin hoiteli lähinnä puutarhaa), Tiuskulle ja Reetulle ja kyseli hyviä neuvoja. Toki kaverit auttoivat puutteessa olevaa, antoivat neuvoja ja jopa puhelinnumeroita.
Mietittyään vielä hetken huomasi narri Kottarainen, että varsinkin yksinhuoltajaäidit olivat hänen sydäntään ja muitakin elimiään lähellä. Ja niinpä hän laittoi tuntemalleen yksinhuoltajaäidille, ihan kokeilumielessä kuvan. Sen pituinen Se.