Randevuu

Työväenyhdistyksen soittokunnan comeback Sellu Areenalla

”Comeback” tarkoittaa uudelleen nousemista estradeille samojen soittajien kanssa, jotka olivat musisoineet ne kappaleet ja saaneet ne listojen kärkeen ja yleisön suuriksi suosikeiksi. ”Mestarit Areenalla” -ryhmässä olivat Hector, Kirka, Pepe Willberg ja Pave Maijanen, ensimmäiset suomalaiset jotka saivat Olympia Stadionin hurmioon.

”Ladyt Lavalla” – kiertueessa Katri Helena, Lea Laven, Paula Koivuniemi ja Marion oli vat samalla asialla hieman pienemmällä menestyksellä.

 

Seurasi muutaman vuoden tauko ja sitten alkoi todellinen suomalaisten muusikkojen kavalkadi. Artistit painuivat kellareihin harjoittelemaan vanhat kappaleensa uusin sovituksin entistä paremmiksi ja kuulostamaan komeammalta. Kyllä muusikoilla taitoa riittää, vihdoinkin he saivat oikeanlaisen estradin.

Vesa-Matti Loiri oli yksi ensimmäisistä, jolla oli kokemusta, toki vähän pienemmistä saleista. Ja kansa vastasi ostamalla heti Hartwall Areenan liput viimeistä paikkaa myöten. Suomalainen konserttiyleisö oli löytänyt omansa, he voivat tulla tavallista hienompaan paikkaan kuulemaan omaa suosikkiaan, eikä kaikki ole ravintolan asiakkaita vaan kuulevat kuinka muusikot soittavat liput ylhäällä.

 

Tästä seurasi kova joukko kotimaisia tähtiartisteja: Jari Sillanpää piti hienon konsertin ja tarjosi kakkukahvit, Kaija Koo soitti kaksi keikkaa täydelle salille, Eppu Normaali esiintyi Tampereella sinfoniaorkesterin kanssa, ”Vain elämää” -taiteilijat saivat maistaa yleisön aplodeista, Dingo pitää nostalgisen konsertin ensi kesänä, Miljoonasade esiintyi viime talvena Espoo Areenalla, Tamperelainen Popeda on luvannut soittaa 40-vuotisjuhlakonsertin Hartwall Areenalla.

Niin …. minä myöskin pidin ikimuistoisen konsertin Äänekosken Painotalolla viime vuonna.

 

Mutta yksi nostalginen musiikin tyylilaji loistaa poissaolollaan, ja niiden levyjen ja kasettien myynti olo moninkertainen, myynti huoltoasemilla oli satojatuhansia kappaleita.

Artistit ovat edelleen kovassa menossa ja aplodit ovat melkoiset: Souvarit on vieläkin eräs tanssilavojen kysytyimpiä artisteja. Ei tosin Souvareiden kannata Hartwall Areenan varauksia mennä kyselemään, heillä on oma yleisönsä kaukana pääkaupungista. Helsingissä ei ole juurikaan tanssipaikkoja. Silloin kun minä tulin Helsinkiin 1972, soitin Kalmar Union -yhtyeessä, tanssipaikkoja oli kymmenittäin, nyt on täällä kaksi paikkaa jossa kuulee suomalaista tanssimusiikkia.

 

Äänekoskella on oikeasyaan kunnian olla comebackien etunenässä, Keitelejazzeilla ovat vierailleet monet ulkomaiset nostalgiset vieraat kuten esim. Jethro Tull, Colosseum, Procol Harum, Bonnie Tyler (joka yrittää uutta nousia Vieraat huoneet -kappaleen englaninkielisellä versiolla), Dave Edmunds feat. Gerald Watkins, Focus, Fairport Convention, Slade, Uriah Heep, Maggie Bell, Billy Copham, Spencer David, Chris Farlowe, Wilko Johnson, Mari Boine, The Sweet, Ten Years After, The Yardbirds, Wishbone Ash ja tietenkin kotimaiset Wigwam ja Anssi Tikanmäki, Edward Vesala Sound & Fury, Pekka Pohjola Group, Kolmas Nainen ja Piirpauke.

Mutta nyt eletään uutta vuosisataa, ehkä uusi Areena Äänekoski, (kyllä Sellu Areena taitaa olla parempi nimi), saa tuulta alleen kun Keitelejazz pyörähtää uudelleen käyntiin.

Äänekoskella on melkoinen rakennus- ja yritysbuumi meneillään, eikö olisi aika nipistää kulttuurillekin oma buuminsa. Mikä kruunaisi comebackit Äänekoskella!

Tietenkin Äänekosken Työväenyhdistyksen Soittokunta, jonka kunniamarssia johdettaisiin entisen johtaja Kalervo Siistosen hengessä muistellen vaarini Jonne Salmeliinin pasuunasooloja.

Kommentit (1 kpl)

  • Myös entinen äänekoskelainen

    Hienoa Seppo, että muistat lämmöllä Äänekoskea ja soittokuntaa sekä vaariasi, jonka minä myös tunsin. Hyvää kesää myös Konginkankaan mökille!
    Mistähän saatais takaisin niitä tanssipaikkoja???

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*